Afasia

Afasia on kielellinen häiriö. Se ilmenee puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutena. Afasia johtuu aivojen vauriosta. Syynä voi olla aivoinfarkti, aivovaurio, onnettomuus, aivokasvain tai infektio aivoissa. Afasiasta voi parantua täysin. Paraneminen riippuu yleensä vaurion tyypistä ja laajuudesta. 

Perustietoa afasiasta

Afasiassa puhetta ohjaava alue on vaurioitunut. Puhekeskus sijaitsee lähes aina vasemman aivopuoliskon alueella, vasenkätisillä se on oikealla puolella. Afasia voi johtua myös muualla aivoissa olevasta vaurioista, koska myös muut aivojen alueet osallistuvat puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen. Afasia johtuu hyvin usein aivoinfarktista, mutta siihen voi olla myös muita syitä, kuten päähän kohdistunut vamma, onnettomuus, putoaminen, väkivalta, aivokasvain tai infektio aivoissa. Afasia voi myös johtua dementiasta.

Afasiaan sairastuneen elämä voi muuttua suuresti. Kommunikointi lähipiirin kanssa vaikeutuu, jolloin esiintyy yleisesti turhautumista. Lukeminen ja opiskeleminenkin saattaa tuottaa vaikeuksia. Lähipiirinkin voi olla vaikea ymmärtää afasiapotilasta, kun kommunikointi ei enää onnistu samalla tavalla kuin ennen.

Useat ihmiset sairastuvat afasiaan vuosittain. Suuri osa heistä on työikäisiä. Afasia vaikuttaa puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, eikä se siis yleensä vaikuta älykkyyteen.

Oireet

Afasian oireet ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttaa aivovamman tai häiriön laajuus. Tyypillisimpiä oireita ovat puhumiseen liittyvät vaikeudet, sanat unohtuvat tai sanoja ei löydy, kieliopin rakenteellinen köyhtyminen sekä oudot tai vääristyneet sanat. Afasiaa sairastava saattaa myös pakonomaisesti toistaa erilaisia kaavoja puheessaan, ja puheen painotus ja rytmi voivat muuttua. Puheen tai ymmärrettävän kielen tuottaminen voi olla myös täysin mahdotonta. Afasiaa sairastavan voi olla myös vaikea ymmärtää puhetta tai kirjoitusta.

Afasiaa ei pidä sekoittaa dysartriaan, joka aiheuttaa takeltelevaa ja epäselvää puhetta. Dysartria ei kuitenkaan vaikuta puheen ymmärtämiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen. 

Toinen puheen tuottamisen vaikeuteen liittyvä sairaus on apraksia, jossa henkilön on vaikea hallita kieltään tai muita suun osia, jolloin puheen ja sanojen muodostaminen on vaikeaa. Afasian yhteydessä voi esiintyä dysartriaa ja apraksiaa.

Afasian hoito

Afasian hoitoon vaikuttaa mm. vamman laajuus ja sijainti aivoissa. Potilaan kuntoutus onkin yleensä hyvin yksilöllistä. Puheterapialla on merkittävä rooli kuntoutuksessa. Puheterapeutti arvioi millaista harjoitusta potilas tarvitsee, auttaa potilasta tekemään puheharjoituksia sekä neuvoo, kuinka potilas voi kommunikoida ympäristön kanssa.

Osa potilaista paranee täysin hoidon avulla. Osalle jää kuntoutuksesta huolimatta joitakin kielellisiä ongelmia, mutta ympäristön ja teknisten laitteiden, kuten tietokoneiden, avulla afasian kanssa voi oppia elämään. Afasia paranee yleensä vasta pitkään jatkuneen kuntoutuksen jälkeen. Paraneminen voi viedä vuosia. 

Kuva:
Iäkäs henkilö

Kuvateksti:
Afasia johtuu usein aivoinfarktista. Afasiassa puhetta ohjaava alue on vaurioitunut.