Ihmisiin tarttuvia koronaviruksia tunnetaan kaikkiaan kuusi.
Mikä koronavirus on?
Koronavirukset jaetaan vähintään kolmeen alaluokkaan, joita kutsutaan nimillä alfa, beeta ja gamma. Suurin osa koronaviruksista elää eri eläinlajeissa. Ihmisiä sairastuttavat virukset kuuluvat kahteen ensimmäiseen ryhmään, alfaan ja beetaan. Jotkut ihmisiin tarttuvista koronaviruksista aiheuttavat vain tavallisia vilustumisoireita ja ovat itse asiassa varsin yleisiä. SARS- ja MERS-koronavirukset aiheuttavat sen sijaan vakavia hengitystiesairauksia.
Eri muodot voivat aiheuttaa erilaisia oireita riippuen siitä, minkä tyyppisen viruksen ihminen saa.
Koronavirus – syyt ja leviäminen
Tietoa koronaviruksen leviämisestä on SARSia lukuun ottamatta itse asiassa varsin vähän. Infektion arvellaan leviävän kosketustartuntana eli suoran fyysisen kontaktin kautta. Virus voi tarttua myös ilmateitse yskimällä ja aivastamalla.
Useimmat ihmiset saavat todennäköisesti koronavirustartunnan ainakin kerran elämässään mutta sairastavat tällöin vain tavallisen flunssan.
SARS-koronaviruksen aiheuttamat oireet
Aina silloin tällöin löydetään uusia koronaviruksen muotoja. Näin kävi muun muassa vuosina 2003–2004, kun epidemian aiheutti uusi koronavirus, joka sai nimekseen SARS. Tartunnat saivat alkunsa Kiinasta, mutta sairaus levisi globalisaation myötä matkustajien mukana nopeasti useisiin maihin. Teorian mukaan tartunta siirtyi ihmisiin lepakon kautta muista eläimistä.
Tartuntojen leviäminen loppui suhteellisen nopeasti, eikä uusia niin sanottuja yhteisötartuntatapauksia ole kirjattu. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että hygieniatoimenpiteet otettiin terveydenhuollossa käyttöön ja kansainvälisen tartuntatautien torjuntatyö aloitettiin nopeasti ja että itse viruksen tarttuvuus oli heikko.
SARSin oireet
- kuume – nousee yleensä 1–2 päivää ennen ensimmäisiä hengitystieoireita
- yskä
- hengästyneisyys
- ruokahaluttomuus
- lihassärky
- päänsärky.
Eräässä tautiesiintymässä suurin osa potilaista kärsi myös ripulista.
MERS-koronaviruksen aiheuttamat oireet
Vuonna 2012 havaittiin taas uusi koronaviruksen muoto, joka sai nimekseen MERS-koronavirus tai lyhyesti MERS. Virus leviää edelleen, ja kaikilla tapauksilla on yhteys Arabian niemimaan valtioihin. Muutamia tapauksia on ollut myös Etelä-Koreassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa ihmisillä, jotka ovat olleet lähikontaktissa sairastuneisiin. SARSin tavoin tätäkin virusta tavataan lepakoissa, ja siksi uskotaankin, että kyseessä on niin kutsuttu zoonoosi eli eläimestä ihmiseen tarttunut sairaus. Tartuntoja esiintyy kameleilla. Vaikka asiaa ei ole varmasti selvitetty, niitä epäillään tartuntalähteeksi. Sairaus on tarttunut ihmisestä toiseen sairaanhoitotilanteissa, mutta silloinkin vain vähäisessä määrin. Tartunnan saaneilla on useimmissa tapauksissa ollut jo jokin perussairaus, minkä takia he ovat olleet erityisen alttiita virukselle.
MERS-koronavirus aiheuttaa vakavaa keuhkokuumetta ja komplikaatioita muissa elimissä, erityisesti munuaisten vajaatoimintaa.
MERSin oireet
- kuume
- yskä
- ruoansulatuskanavan oireet, kuten ripuli.
Sairauden vakava muoto on yleisempi vanhuksilla ja ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä tai kroonisia sairauksia, kuten diabetes tai keuhkoahtaumatauti.
COVID-19-koronaviruksen (2019-nCoV) aiheuttamat oireet
2019-nCoV (COVID-19) havaittiin ensimmäisen kerran Kiinassa Hubein maakunnassa. Sen aiheuttamia oireita ovat kuume ja yskä, ja se muistuttaa influenssaa. Koronaviruksen itämisaika on 2–14 päivää, keskimäärin viisi päivää.
Tavallisia 2019-nCoV-koronaviruksen (COVID-19) oireita
- kuume
- alempien hengitysteiden oireet, yskä ja hengästyneisyys
- lihas- ja nivelsärky
- nuha ja limaisuus hengitysteissä
- ripuli (harvinaisempi).
- Vaikeissa tapauksissa merkkejä aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymästä (ARDS) ja elinten vajaatoiminnasta.
Jos sinulla on vastaavia oireita, mutta et ole ollut Kiinassa viimeisten 14 päivän aikana, on epätodennäköistä, että sinulla olisi uusi koronavirus. Jos sen sijaan olet ollut Kiinassa viimeisten 14 päivän aikana ja sinulla on kuumetta, yskää tai hengitysvaikeuksia, sinun pitää soittaa terveydenhuoltoon ja pyytää lisäohjeita. Sinun ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, jos voit hyvin mutta olet ollut alueella, jossa ihmiset ovat sairastuneet koronaviruksesta. Voit lukea lisää koronaviruksesta ja etsiä asiantuntijamme antamia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin täältä.
Koronaviruksen aiheuttamat yleiset oireet
SARS, MERS ja COVID-19 ovat vakavampia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa sekä vaikean alempien hengitysteiden infektion että myöhempiä komplikaatioita useissa elimissä. Muut koronavirukset voivat sen sijaan aiheuttaa lieviä vilustumisoireita, kuten
- yskää
- kurkkukipua
- kuumetta.
Myös nämä lievemmät koronavirukset voivat aiheuttaa keuhkokuumeen, mutta tämä koskee lähinnä vanhuksia ja henkilöitä, joilla on sydän- tai keuhkosairaus tai heikko vastustuskyky.
Koronavirus – diagnoosi ja hoito
Mahdollinen koronavirustartunta selvitetään verikokeella, joka analysoidaan laboratoriossa. Virus voidaan myös eristää soluviljelyllä.
Koronavirukselle ei ole erityistä hoitokeinoa, vaan potilaat saavat oireenmukaista hoitoa.
Koronavirus – ehkäisytoimenpiteet
Hyvä käsihygienia on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä samoin kuin läheisen kontaktin välttäminen sairastuneen ihmisen kanssa.
Vaikka tavalliset koronaviruksen aiheuttamat taudit eivät kuulu ilmoituspakon alaisiin tauteihin, SARS- ja MERS-koronavirukset ovat yhteiskunnallisesti vaarallisia tauteja ja siten ilmoitus- ja kontaktiselvityspakon alaisia. SARS- ja MERS-potilaita hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten on noudatettava erityisiä ohjeita.
Mistä koronavirus on saanut nimensä
Koronaviruksella on pyöreä vaippa, jossa on ulokkeita, joten se näyttää elektronimikroskoopilla tarkasteltuna kruunumaiselta (kruunu on latinaksi corona).
