Dementia – oireet ja hoito

Tavallisin dementiasairaus on Alzheimerin tauti. Mitä aiemmin sairaus löydetään, sitä suurempi mahdollisuus on hoitojen avulla puuttua sairauden etenemiseen. 

Omaiselle on tuskallista nähdä läheisen menettävän muistin ja muut elinvoimaiset kyvyt. Samaan aikaan puhutaan myös dementian hoidon kustannuksista, jotka ovat nousseet miljooniin. Suomessa keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa 70 000 ihmistä.

Dementia – monta erilaista sairautta

Dementia on yhteisnimitys useammalle eri sairaudelle, joista Alzheimer on tavallisin. Aivojen korkeammat toiminnot jaetaan kolmeen osaan – emotionaaliseen (tunteet), konatiiviseen (tahto, suunnittelu ja toteutus) sekä kognitiiviseen (muisti, havaintokyky ja kieli).

Lääkärien tautiluokituksen (ICD-10) mukaan dementia määritellään sairaudeksi, jossa sairastutaan muistisairauteen ja jossa kognitiivisten kykyjen huonontuessa muuttuu myös tunteiden kontrolli, motivaatio ja sosiaalinen käytös.

Dementia – esiintyvyys ja syyt

Dementiasairauksia on kaikenikäisillä, mutta sairastuneiden määrä kasvaa jyrkästi iän noustessa. Noin 1 % 65-vuotiaista ja 20 % 85-vuotiaista sairastaa dementiaa.

Tavallisimmat syyt dementiaan ovat:

• Hermosairaus (esim. Alzheimerin tauti)
• Verisuonimuutokset aivoissa
• Fyysinen vamma
• Vesipää
• Kasvain
• Tulehdus
• Päihteet

Eri dementiasairauksilla on eri oirekuva.

Alzheimerin taudin tavallisimpia oireita ja merkkejä ovat:

• Hiipivästi ilmaantuvat oireet ja hidas heikkeneminen
• Varhaiset muistivaivat
• Vaikeus oppia uutta
• Vaikeus arvioida etäisyyksiä ja kokoja näön perusteella
• Vaikeus sovittaa yhteen liikkeitä
• Vaikeuksia tunnistaa uudelleen ja tulkita aistihavaintoja
• Puhevaikeudet – vaikeus ilmaista itseään puhumalla
• Tunteisiin ja käytökseen liittyviä häiriöt

On myös muita tiloja, joissa on yllämainittuja oireita, mutta ne eivät ole dementiasairauksia. Tällaisia ovat mm. delirium (sekavuus) sekä depressio.

Dementia – tutkimus

Dementian tutkiminen perusterveydenhoidossa on usein yksinkertainen ja nopea prosessi. Lääkäri tutkii ja arvioi muistitoiminnot ja muut kognitiiviset kyvyt erilaisten muistitestien avulla. 

Lääkäri tai pätevä sairaanhoitaja haastattelee myös omaisia saadakseen niin hyvän kuvan potilaasta kuin mahdollista. Jos tulokset näyttävät, että potilaan elämään vaikuttavat oireet ovat jatkuneet yli kuusi kuukautta, luokitellaan oirekuva dementiasta johtuvaksi. Seuraavaksi voidaan ottaa aivokuva (TT) ja verikoe. On tärkeää sulkea pois kasvaimen mahdollisuus. Liian perusteellisia tutkimuksia ja epäselviä potilastiedonantoja vältetään, jotta potilas ei turhaan huolestuisi.

Dementia – hoito

On tärkeää huolehtia siitä, että vanhemmat potilaat pysyvät riittävän hyväkuntoisina ja mm. mahdolliset sairautta pahentavat tulehdukset hoidetaan. Yhdessä lääkärin kanssa katsotaan myös aivoihin negatiivisesti vaikuttavien lääkkeiden käyttö, esimerkiksi ahdistuslääkkeet (bentsodiatsepaami).

Lääkkeitä, joita käytetään dementian hoidossa, kutsutaan asetyylikoliiniesteraasin estäjiksi tai NMDA-reseptorin antagonisteiksi. Asetyylikoliiniesteraasit nostavat astetyylikoliinin tasoa hermopäätteissä niin, että hermosignaalit vahvistuvat. Lääkkeen käytön aloittaminen ajoissa estää sairautta etenemästä. Yksi valmisteista annetaan laastarin muodossa, koska se aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia ja oksentelua, mikä on hoitojen ongelma.

Omaiset kannattavat myös uutta laastarin muodossa annettavaa lääkettä tietäessään, että potilas saa varmasti lääkkeensä. Lääke sopii myös silloin, kun on nielemisvaikeuksia. Lääkärin tulee jatkuvasti seurata, kuinka hoito vaikuttaa potilaaseen. Hoidon lisäksi on myös tärkeää ottaa yhteyttä kunnalliseen terveydenhoitoon, josta voi saada apuvälineitä, tarvittavia hälytyslaitteita, kotiapua ym.