Psoriasis – enemmän kuin ihotauti

Miten psoriasis oikeastaan syntyy, ja voinko parantua? Tällä hetkellä ei ole mitään parantavaa hoitoa, vaikka psoriasis sinun kohdallasi saattaakin oireilla vain joissakin yksittäisissä tilanteissa. Psoriasiksen aiheuttajat eivät ole täysin tiedossa. Nykyään tiedetään, että immuunipuolustus reagoi virheellisesti elimistöä vastaan, mistä seuraa liiallinen ihosolujen tuotanto, tulehdus ja ihokalvon vaurioituminen. 

Psoriasis – moninainen sairaus

Psoriasis on krooninen, systeeminen sairaus, johon kuuluvat monenlaiset oireet. Noin 2-4 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä sairastuu, ja tauti saattaa puhjeta useasta erilaisesta tekijästä. Perinnöllisyys, stressi, tulehdukset ja tupakointi ovat muutamia esimerkkejä. 

Aiemmin psoriasista pidettiin pelkästään ihotautina, mutta nykyisin tiedetään, että psoriasiksen oireet voivat vaihdella paljon eri potilastyyppien välillä. Psoriasiksen yleisimmät oireet ovat ihottumat, ns. plakkia tai läiskiä, koko kehossa tai paikallisesti, hiuspohjassa, kynsissä, kämmenissä tai jalkapohjissa. Joissakin tapauksissa voi ilmetä myös niveloireita. Usein potilaalla on jokin tai joitakin näistä oireista, ja vaikeusaste vaihtelee suuresti eri yksilöiden välillä. Uudemmat tulokset viittaavat siihen, että kutina on yleisin ja ärsyttävin oire .

Toiset eivät koe sairauden vaikuttavan yhtään arkeen, ja toiset taas kokevat sen vaikuttavan elämänlaatuun vain vähäisesti. Toiset taas saattavat tuntea suuren henkisen rasituksen tai kokevat oireiden rajoittavan arkielämää.

Psoriasis – mitkä ovat oireet?

Riippuen kokemiesi oireiden vakavuudesta psoriasisdiagnoosia voi olla vaikeaa tehdä ensimmäisen lääkärintarkastuksen yhteydessä. 

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä menetelmää tai yksinkertaista testiä psoriasisdiagnoosin määrittelemiseen, vaan se perustuu läiskien tyyppiin ja sijaintiin. Joskus voi nähdä, että iho hilseilee tai siinä esiintyy eriasteista punotusta. Muut yleiset oireet ovat kutina, punoitus, ihon kovettumat ja pysyvästi kuiva iho. Joillakin potilailla on myös nivelvaivoja. 

Lääkärit voivat tehdä diagnoosin seuraamalla ja toteamalla muutoksia ihossa tai kynsissä, ottamalla ihonäytteitä sekä keskustelemalla asiasta potilaan kanssa – vaikka joskus on hankalaa vetää raja ihottuman ja psoriasiksen välillä.

Miten huomaan itse, jos olen altistunut?

Tunnet itse ihosi parhaiten – mikäli huomaat ihossa muutoksia, kutinaa, hilseilyä tai huomaat, että kyntesi muuttuvat, se voi olla merkki psoriasiksesta.

Voi olla hyvä tiedostaa, että joskus rajanveto ihottuman ja psoriasiksen välillä on vaikeaa. Keskustele lääkärisi kanssa, jos olet epävarma saamastasi diagnoosista.

Psoriasis – miksi olen sairastunut?

Sairastumisriski on yhtä suuri riippumatta siitä, oletko mies vai nainen. Riski on lähinnä perinnöllinen, mutta eräät lääkkeet, ihovauriot ja tulehdukset voivat myös aiheuttaa psoriasista. Perusaiheuttajan selvittämiseksi tehdään jatkuvasti tutkimusta.

Koska psoriasiksen taustatekijöitä ei täysin tunneta, tällä hetkellä ei ole mitään tapaa ennakoida tai ennustaa, kuka voi altistua. On kuitenkin pystytty määrittelemään suosituksia, kuten esimerkiksi alkoholin ja tupakan välttäminen psoriasista sairastettaessa. Yleiset psoriasikseen liittyvät neuvot ovat terveiden elämäntapojen ylläpito, liikunta sekä terveellinen ruokavalio. 

Psoriasiksen hoito

Psoriasista pidettiin kauan pelkästään ihotautina, ja samasta syystä on pitkään käytetty ulkonaista hoitoa, esimerkiksi voiteiden ja salvojen, kylpyjen ja valoterapian ym. muodossa. Nämä vaihtoehdot voivat olla tehokkaita tietyille potilaille, mutta niitä voidaan kokea aikaa vieviksi ja hankaliksi. On myös joukko vanhempia, järjestelmällisiä hoitomenetelmiä, jotka kaikki vaikuttavat taudin yhteen tai muutamaan oireeseen. Toiset potilaista kokevat kuitenkin vaikutuksen olevan riittämätön tai heille ilmaantuu ongelmia esimerkiksi sivuvaikutusten muodossa, joten tarvitaan muita vaihtoehtoja.

Viime vuosina hoitorintamalla on tapahtunut paljon. Nyt käytettävissä olevat, modernimmat hoitomenetelmät auttavat monia potilaita. Eräs näistä on PDE4-salpaaja, tablettihoito. Sillä on todistettu vaikutus moniin potilaiden kohtaamiin oireisiin. Biologiset hoidot, kuten TNF-salpaaja tai interleukiinisalpaaja (IL-1) injektioina tai tiputuksena, voivat myös olla tehokkaita vaihtoehtoja, jos aikaisempi systeeminen hoito ei ole ollut riittävän tehokas.

Oikean hoidon saaminen on tärkeää, koska sairautta ei voida parantaa. Psoriasis on osa elämääsi. Hoito on siis suunniteltava ja optimoitava jokaiselle. Useimmat potilaat voivat oikealla hoidolla elää tavalliseen tapaan taudin aiheuttamatta suurempia haittoja.

Ota yhteys lääkäriisi saadaksesi apua ja hoitoa psoriasikseen.

Arvioi, onko hoitosi ihanteellinen

Jatkuva oireiden muistiin merkitseminen on hyvä tapa arvioida tautiasi, jotta pystyt käymään hyvää vuoropuhelua lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa lääkärintarkastuksen yhteydessä. Apunasi on useita sovelluksia, kuten Psapp. 

Psapp on sovellus, joka on kehitetty psoriasiksesta tai psoriasisartriitista (nivelpsoriasis) kärsiville potilaille. Sen avulla pystytään mittaamaan vointia ja luomaan raportti, joka voi toimia seuraavan lääkärintarkastuksen pohjana. Mieti seuraavia kohtia, mikäli hoidosta huolimatta edelleen koet vaivoja tai rajoituksia arkielämässäsi:

• Sivuvaikutukset
• Vaillinainen vaikutus
• Hoitomenetelmä ei ehkä sovi elämäntapoihisi

Vastaa testin kysymyksiin selvittääksesi, onko hoito optimaalinen sinulle

Elämä psoriasiksen kanssa – ota tautisi hallintaan

Maailman terveysjärjestö (WHO) on vuonna 2014 hyväksynyt päätöslauselman, jossa vahvistetaan psoriasiksen olevan vakava, ei tarttuva tauti. Vastaavia päätöslauselmia on olemassa myös useille muille kroonisille taudeille kuten esimerkiksi diabetekselle. Päätöslauselmassa WHO vahvisti, että psoriasispotilaat kärsivät turhaan virheellisen tai myöhäisen diagnoosin, riittämättömien hoitovaihtoehtojen, puuttuvien hoitomahdollisuuksien tai sosiaalisen stigmatisaation takia. WHO kirjoittaa myös, että tulevaisuuden psoriasishoidon pitää lähteä yksittäisestä potilaasta sekä hänen tarpeistaan.

Sinulla on potilaana suuret mahdollisuudet vaikuttaa hoitoosi. Tutkimus on osoittanut esimerkiksi, että potilailla, jotka pystyvät kertomaan tietyn sairauden hoitoa koskevista odotuksistaan, on kymmenen kertaa suuremmat mahdollisuudet saada haluamaansa hoitoa . Ruotsissa on laadittu julkinen selvitys potilaan määräämisvallasta. Sen mukaan potilaan rooli hoidossa on vahvistunut usealla tavalla. Tämä näkyy siten, että potilas tietyssä määrin pystyy vaikuttamaan hoitomenetelmän valintaan ja että hänellä on oikeus saada toinen näkökanta, ”second opinion”. 

Mikäli sinulla on psoriasis ja saat hoitoa sairauteesi, on tärkeää tiedostaa muut vaihtoehdot, jos et jostain syystä ole tyytyväinen nykyisen hoidon toimivuuteen. Kyseessä voi olla mitä tahansa vaillinaisesta tehosta haitallisiin sivuvaikutuksiin tai että lääkityksesi on aikaa vievä tai hankala. Sinulla on ehkä mieltymyksiä voiteen, tabletin tai ruiskeen valintaa koskien. On tärkeää, että ilmaiset potilaana olennaiset tarpeesi hoidon valinnan yhteydessä ja annat selkeää palautetta hoidon toimivuudesta lääkärillesi tai sairaanhoitajalle.