A-, B-, C- ja D-vitamiini

A-vitamiinin tarvetta vähennetty

Keho tuottaa A-vitamiinia muuntamalla retinolia eläinperäisestä ruoasta ja karotenoideja vihanneksista. Karotenoidit ovat vahvan oranssinpunaisia ja antavat värin esimerkiksi porkkanalle ja aprikoosille. Jopa parsakaali ja pinaatti sisältävät runsaasti karotenoideja, mutta väri peittyy vihreän klorofyllin alle.

Uudet tutkimukset osoittavat kehon osaavan käyttää A-vitamiinin valmistuksessa karotenoideja paremmin kuin ennen luultiinkaan. Siksi Pohjoismaat ovat sopineet, että 900 mikrogrammaa miehille ja 700 mikrogrammaa naisille riittää vastaamaan päivittäistä A-vitamiinin tarvetta.

B-vitamiini ehkäisee sikiövaurioita

B-vitamiinin folaatilla ja foolihapolla on suuri vaikutus solujen aineenvaihduntaan. Folaatti on myös välttämätöntä punasoluille. Liian vähäinen folaatin saanti lisää anemian riskiä.

Foolihappo on tärkeää raskauden aikana. Sillä on suojaava vaikutus, jonka takia raskaana oleville sekä raskautta suunnitteleville sitä suositellaankin 500 mikrogrammaa päivässä.

C-vitamiinia verisuonille

Pohjoismaat ovat päättäneet nostaa C-vitamiinin saantisuositusta 75 mg:aan päivässä. Tämän saa esimerkiksi 2 desistä appelsiinimehua, nyrkillisestä parsakaalia tai kahdesta kiivistä.

Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että C-vitamiini auttaa pienentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä.

D-vitamiinia luuston terveydelle

Pohjoismaat haluavat nostaa myös D-vitamiinin saantisuosituksia.

D-vitamiinilla voidaan ehkäistä osteoporoosia, sillä se vaikuttaa luiden lujuuteen ja tiheyteen. D-vitamiinin lisäksi säännöllinen liikunta ja ulkoilu ennaltaehkäisevät osteoporoosia, johon on kiinnitetty erityisen paljon huomiota ihmisten eliniän noustessa ja elintapojen muuttuessa mm. istumatyön yleistyessä.

Kesäisin D-vitamiinia saa auringosta, joten ulkoilu on hyväksi. Myös ruoan tulee sisältää D-vitamiinia.

Rasvaiset kalat, kuten lohi, tonnikala ja makrilli sisältävät runsaasti D-vitamiinia. Esimerkiksi lohivoileipä on hyvä tapa saada D-vitamiinia. Jopa munat, kanat ja turska sisältävät D-vitamiinia.

Liikunta parantaa terveyttä

Liikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta. Sitä suositellaan tehtäväksi päivittäin nyt 60 minuuttia. Kauppareissut kävelemällä tai työmatkat pyöräilemällä ovat oivia tapoja liikkua. Lisäksi liikunta auttaa painonhallinnassa, helpottaa stressiä ja valmistaa kehoa infektioita vastaan. Lihaskunnon lisäksi liikunta vaikuttaa positiivisesti myös tasapainoon.

Pienillä muutoksilla paljon aikaan

Pohjoismaisten ravintosuositusten mukaan on hyvä syödä vihanneksia ja hedelmiä päivittäin vähentääkseen riskiä sairastua. Vihannekset, kuten parsakaali, kukkakaali ja paprika, ovat hyväksi meille.

Rypsiöljy ja oliiviöljy korvaavat kerman ja voin. Ne voivat myös alentaa kolesterolia. Sokerin kanssa on syytä olla tarkkana. Ihminen ei tarvitse ylimääräistä sokeria, joka varastoituu elimistöön rasvaksi.

Suosituksia noudatettaessa mm. liikalihavuuden, diabeteksen ja osteoporoosin sekä myös sepelvaltimotaudin riski pienenee.