On myös hyvä kiinnittää huomiota läheisten mahdollisiin oireisiin, sillä uniapneaa sairastava on itse usein liian väsynyt tajutakseen tilanteen vakavuuden. Kovaääninen ja lisääntynyt kuorsaaminen voivat olla uniapnean oireita ja hengityskatkokset yön aikana kertovat varmasta uniapneatapauksesta. Korkean verenpaineen ja muiden sydämeen ja verisuoniin vaikuttavien ongelmien muodostuminen on sitä todennäköisempää, mitä vakavampana uniapnea esiintyy.
Mitä uniapnea on?
Hengitettäessä veri saa happea ja hiilidioksidi pääsee pois kehosta. Moni kokee yksittäisiä ja lyhyitä hengityskatkoksia, jotka ovat vaarattomia ja voivat johtua esimerkiksi asennon vaihdosta yön aikana.
Uniapneaa sairastavilla voi hengityskatkoksia esiintyä jopa useita satoja yhden yön aikana. Tavallinen syy katkoksiin on kielen joutuminen alas nielun päälle nukkumisen aikana siten, että kieli tukkii ilmatiet. Tätä kutsutaan obstruktiiviseksi uniapneaksi.
Jatkuvat katkokset hapensaannissa yön aikana johtavat siihen, että veren happipitoisuus laskee ja stressihormoneita vapautuu verenkiertoon. Tämä taas vaikuttaa verenpaineeseen ja pakottaa sydämen tekemään enemmän töitä.
Keho tarvitsee lepoa, joten hengityskatkoksista johtuvat yölliset stressitilat ovat keholle hyvin raskaita. Päivisin uniapneasta kärsivä on todella väsynyt, mikä alentaa elämänlaatua.
Tavallisia oireita:
- epätavallinen väsymys päivisin
- olo, että ei ole nukkunut
- nukahtaminen odottamattomissa tilanteissa, kuten televisiota katsellessa tai liikennevaloissa
- lyhyet heräämiset keskellä yötä
- painonnousu
- tarve useamman verenpainetta laskevan lääkkeen käyttöön
- virtsaamisen tarve keskellä yötä
- alentunut seksuaalinen halukkuus
- toistuva päänsärky etenkin aamuisin
Jos oireista tunnistaa itsensä, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin vähintäänkin siksi, että oireet voivat johtua muistakin sairauksista. Uniklinikoille voi päästä tutkimuksiin myös suoraan ilman lääkärin lähetettä. On myös hyvä keskustella asiasta kumppaninsa kanssa, jos huomaa tämän kärsivän oireista.
Uniapnean yhteys sydän- ja verisuonitauteihin
Jatkuva uniapnea vaikuttaa sydämeen vakavasti. Hengityskatkokset aiheuttavat happipitoisuuden laskua, mikä vahingoittaa kehoa ja etenkin sydäntä. Sydän joutuu tekemään tavallista enemmän töitä pitääkseen yllä kehon eri osien happipitoisuuksia hengityskatkosten aikana. Vaikeissa uniapneatapauksissa korkean verenpaineen ja myös muiden sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisen riski nousee. Sydän ei pääse lepäämään öisin, stressihormonieritys kasvaa ja verenpaine nousee. Tästä voi olla seurauksena korkea verenpaine myös päiväsaikaan.
Hypertonia eli korkea verenpaine nostaa muiden sydän- ja verisuonitautien sekä halvauksien todennäköisyyttä. Verenpaine mittaa verisuonissa virtaavan veren voimaa ja tilavuutta ja näyttää, miten hyvin sydän ja verisuonet voivat. Kun veren happipitoisuus laskee apnean aikana, verisuonet kutistuvat, mikä vaikeuttaa sydämen tekemää veren pumppaamista ja verenpaine nousee. Monilla verenpainelääkitystä nauttivilla voi korkean verenpaineen taustalla olla hoitamaton uniapnea. Korkea verenpaine yhdessä muiden oireiden kuten aamuisten päänsärkyjen ja väsymyksen kanssa viittaa selvästi uniapneaan.
Uniapneadiagnoosin unitutkimuksen avulla saaneet voivat alentaa verenpainettaan tehokkaasti CPAP-nimisen hoitomuodon avulla. Hoito perustuu nukkuessa jatkuvasti käytettyyn maskiin. CPAP:in avulla uniapnean aiheuttamat riskit saadaan aisoihin. Hoito pienentää verisuonten ja sydämen kokemaa rasitusta ja alentaa riskiä saada sydänkohtaus tai sairastua sydämen vajaatoimintaan, sepelvaltimotautiin ja muihin sydän- ja verisuonisairauksiin.
Hoito
Uniapnealle tyypillisiä hengityskatkoksia voi yrittää välttää monin keinoin myös itsenäisesti. Tärkeintä on varmistaa, että mahdollisia sydän- ja verisuonitauteja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lievän uniapnean hoidossa ensimmäinen toimenpide on kuorsauskiskojen hankinta. Kuorsauskiskot ovat apneaa ehkäisevä, suuhun hampaiden eteen asetettava laite, joka työntää alaleukaa eteenpäin ja siten helpottaa hengittämistä. Hoitomuoto pitää käydä vielä hyväksyttämässä hammaslääkärillä sen jälkeen, kun uniklinikka on suositellut sen aloittamista.
CPAP on toinen uniapnean hoitoon käytettävä laite. CPAP-laitteeseen kiinnitetään maski, joka asetetaan kasvoille nukkumisen ajaksi. Laite puhaltaa ilmaa yön aikana kierroksissa siten, että syntyy yläilmatiet auki pitävä paine. Ilma pääsee keuhkoihin, kudosten happipitoisuudet saadaan oikeiksi ja potilas herää levänneenä.
Hoitomuodon valintaan vaikuttaa apnean vakavuusaste. Osa pitää enemmän kuorsauskiskoista niiden yksinkertaisuuden takia, mutta vakavissa tapauksissa CPAP saattaa olla paras vaihtoehto. Kumpikin keino voi toimia tehokkaasti ja lisätä jaksamista ja elämänlaatua sekä vähentää hengityskatkoksista johtuvien sairauksien esiintyvyyttä.
Samanaikaisesti uniapneaa ja jotakin sydän- ja verisuonitautia sairastava saattaa tarvita niin kutsuttua ASV-hoitoa (adaptive servo ventilation). Hoitomuodossa käytetään pidemmälle kehitettyä CPAP-laitetta, joka pystyy sopeutumaan kunkin potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Se vakauttaa hengityksen nopeasti katkosten aikana, jolloin happipitoisuudet palaavat tavallisiksi ja nukkuminen helpottuu.
Hoitamattoman uniapnean riskit
Tutkimusten mukaan hoitamaton uniapnea voidaan yhdistää monen vakavan sairauden kehittymiseen. Happipitoisuuden laskuun johtavat hengityskatkokset vaikuttavat koko kehoon sen happitason laskiessa. Sydäntä rasittavat erityisesti toistuvat niin kutsutut stressikohtaukset, joiden aikana happipitoisuus laskee ja stressihormoneita erittyy kehoon. Vaikutukset kasaantuvat yö toisen jälkeen, mikä voi johtaa vakavampaan uniapneaan, korkeaan verenpaineeseen sekä öisin että päivisin, painonnousuun, halvauksiin, 2-tyypin diabetekseen, masennukseen, kipuun ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin. Keho palautuu tavallisesti unen aikana, joten unenpuute nostaa myös muiden sairauksien ilmenemisen riskiä.
On tärkeää kertoa oireistaan lääkärille, sillä uniapneasta kärsivät joutuvat tavallista todennäköisemmin erilaisiin onnettomuuksiin ja heidän terveytensä voi huonota myös yleisesti. Uniapnea saadaan usein selville potilaan päätyessä lääkärin puheille muiden vaivojen, kuten loppuunpalamisen, sydän- ja verisuonitautien ja masennuksen takia. Oikea diagnoosi parantaa hoitomahdollisuuksia ja johtaa parempaan elämänlaatuun, joten avoimuus kannattaa oireista puhuttaessa.
