Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) on tavallinen sairaus. Erityisesti naisilla tavataan ongelmia kilpirauhasen toiminnassa vaihdevuosien jälkeen. Naisilla on todettu kilpirauhasen aiheuttamia sairauksia myös synnytyksen jälkeen. Ensimmäiset ja yleisimmät kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat väsymys ja masentuneisuus. Vajaatoiminnasta kärsivä tuntee olevansa sairas, vaikka ei välttämättä pysty erittelemään oireita. Sairauden edetessä oireet lisääntyvät viluntunteella, ummetuksella, ihon kuivumisella, painonnousulla ja hiustenlähdöllä. Usein myös henkinen hyvinvointi on epätasapainossa. Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsii noin 4–8 % naisista, ja se on naisilla 5–10 kertaa yleisempää kuin miehillä. Raskaana olevien naisten osalta kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoiminen on erityisen tärkeää, sillä sikiö tarvitsee tyroksiinia aivojen kehitykseen. Siksi on myös otettu esiin mahdollisuus määrätä kilpirauhastesti raskauden alussa vajaatoiminnan tunnistamiseksi.
Vapaa T3 on kilpirauhashormoneista tärkein
TSH (aivolisäkkeen etuosan erittämä hormoni) stimuloi kilpirauhasta erittämään tyroksiinia (T4). T4 muuttuu erityisesti maksassa trijodityroniiniksi (T3), joka on aktiivinen hormoni. T3 ja T4 voivat sitoutua proteiiniin ja lopettaa toimintansa. Sen takia vapaa T3-hormoni on tärkein, koko kehoon vaikuttava kilpirauhashormoni. Sairautta hoidetaan yleensä T4-hormonia sisältävillä lääkkeillä.
Koetulokset ovat vaikeasti tulkittavissa
Kilpirauhasen vajatoimintaa määritettäessä koetulokset voivat olla vaikeasti tulkittavissa, sillä vapaa T4 saattaa antaa verinäytteessä normaalin arvon. Näillä potilailla voi kuitenkin olla kilpirauhasoireita, kuten väsymystä, masentuneisuutta, ummetusta ja kuiva iho. Silloin on tärkeää tarkistaa TSH-koetulokset kohonneiden arvojen varalta. Myös piilevässä kilpirauhasen vajaatoiminnassa potilasta hoidetaan tyroksiinilla. Subkliinisen eli piilevän hypotyreoosin hoito on erityisen tärkeää, jos potilas on raskaana tai suunnittelee raskautta.