Mikä on veritulppa?
Veritulppia tai niin sanottuja laskimoveritulppia syntyy, kun veri hyytyy ja muodostaa tulpan verisuoneen. Tulppa vaikeuttaa veren kulkua verisuonen läpi. Jos veritulppa havaitaan aikaisin ja hoito aloitetaan, se ei yleensä ole vaarallinen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hoitamaton veritulppa, joka kasvaa, on sitä vastoin vaikeampi hoitaa ja voi estää verenkierron vakavin seurauksin. Laskimoveritulpan pituus voi olla useita desimetrejä. Veritulpat ovat yleisimpiä säärissä ja saavat alkunsa usein toisen pohkeen verisuonesta. Säären veritulppa on erittäin tärkeä hoitaa, koska se voi muuten irrota ja kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Keuhkoveritulpat voivat joissakin tapauksissa olla hengenvaarallisia, ja ne on siksi hoidettava aina mahdollisimman pian.
Tausta
Ruotsissa yli 10 000 ihmistä saa vuosittain hoitoa laskimoveritulppiin. Se on harvinainen lapsilla, mutta yleinen syöpää sairastavilla yli 80-vuotiailla. Laskimotromboembolia (VTE) tarkoittaa hyytymien syntymistä syviin laskimoihin. VTE:n yleisin muoto on syvä laskimotukos (SLT), joka syntyy usein säärien tai lantion laskimoihin. 1–4 prosentilla väestöstä ilmenee jossain vaiheessa laskimoiden tukossairauksia. Kuolleisuus akuutissa syvässä laskimotukoksessa (SLT) on alle viisi prosenttia, kun taas ensimmäisenä vuonna laskimotukoksen jälkeen kuolleisuuden on havaittu lisääntyvän. Kuolemantapaukset johtuvat pääasiassa muista samanaikaisista vakavista sairauksista, usein syöpäsairauksista. Laskimotukosten vakavin komplikaatio on keuhkoembolia (keuhkoveritulppa). Kuolleisuus keuhkoveritulpassa on 10-15 prosenttia ja se johtuu usein myös iästä ja muista sairauksista.
Syvän laskimotromboosin ja keuhkoembolian oireet
Syvän laskimotromboosin yleiset oireet ovat:
- toispuoleinen säärien turvotus
- kipu ja arkuus pohkeissa tai reisissä levossa tai kuormituksessa
- lämmön nousu
- punoitus
- laskimoiden erottuvuus; pinnalliset verisuonet säärissä voivat näkyä selkeämmin ja ne voivat aristaa
- painon tunne sääressä
- lievä kuume
Oireet voivat olla hyvin lieviä ja verihyytymää on silloin usein vaikea havaita. Joskus osa veritulpasta voi irrota ja kulkeutua verenkierron mukana keuhkoihin. Tämän vuoksi säären ja keuhkojen veritulppien voidaan sanoa olevan saman taudin kaksi eri varianttia.
Keuhkoveritulpan yleiset oireet ovat:
- hengenahdistus
- rintakipu
- yskä
- pistävä kipu rinnassa ja kipu sisään hengitettäessä
- suorituskyvyn heikkeneminen
- kuume
- huoli ja ahdistus
Keuhkojen suuren veritulpan yleiset oireet ovat:
- äkillinen hengenahdistus, johon liittyy joskus kuiva yskä. liman yskiminen, jossa on vähän verta.
- pistävä kipu toisessa kyljessä tai kipu syvään hengittäessä. Joskus paineen tunne rinnan alueella.
- kylmä hiki, huimaus ja pyörryttäminen. Pyörtyminen ilman selkeää syytä on vakava oire.
- sydämentykytys ja ahdistuksen tunteet ovat yleisiä ja tunne, että kyseessä on jotain vakavaa.
- nopea pulssi, nopea ja pinnallinen hengitys ja epäsäännöllinen syke.
- iho voi muuttua vaaleanharmaaksi veren hapenpuutteen seurauksena
Oireet johtuvat tulehduksesta ja siitä, että laskimoiden verenkierto on heikentynyt. Jos tukokset kasvavat hitaasti, taudinkulku voi olla oireeton. Jos keuhkoihin kulkeutuu pienempiä tukoksia, ne eivät välttämättä aiheuta mitään oireita tai sitten ne menevät ohi, jos tukokset liukenevat itsestään. Suuret tulpat voivat sitä vastoin aiheuttaa vakavan ja joskus hengenvaarallisen sairauden. Veritulppia voi syntyä myös käsivarsiin, aivoihin tai vatsan ja munuaisten laskimoihin.
Hakeudu hoitoon
Jos epäilet verihyytymää jalassasi, hakeudu välittömästi hoitoon terveyskeskukseen tai päivystykseen. Soita numeroon 1177 saadaksesi apua oireiden arviointiin tai apua hoitoon hakeutumiseen. Jos sinulla on hengenahdistusta, rintakipua, kylmä hiki, tunnet huimausta tai vointi on hyvin heikko, soita 112.
Veritulpan syy
VTE:hen liittyy useita riskitekijöitä, jotka ovat osittain väliaikaisia, kuten liikkumattomuus, toimettomuus, kirurgiset ja ortopediset toimenpiteet sekä 6–10 tuntia pidemmät lentomatkat. Vakavat sairaudet, kuten syöpä, mutta myös raskaus ja estrogeenihoito, voivat myös väliaikaisesti aiheuttaa laskimotukoksen riskin. Riskitekijöitä ovat myös veritulpat sukulaisilla ja potilaan omat aiemmat veritulppatapaukset. Myös eteisvärinä voi aiheuttaa veritulpan, niin kutsutun valtimoveritulpan.
Muita riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa veritulpan sääreen tai keuhkoihin:
- infektio
- yli 65 vuoden ikä
- vakava ylipaino
- tupakointi
- epätavallisen suuri verisolujen määrä
- veren hyytymishäiriö tai häiriö veren kyvyssä liuottaa tukoksia
Veritulppadiagnoosi
Jos sääressä epäillään hyytymää, lääkäri tutkii ensin molemmat sääret ja vertaa niiden kokoa, aluetta, lämpötilaa, väriä ja pulssia. Jos epäillään keuhkoveritulppaa, arvioidaan hengitystä, sydämen rytmiä ja hengitysääniä, mutta myös merkkejä sydämen kuormituksesta, kuten jalkojen turvotusta ja turvonneita kaulan verisuonia. Säären veritulppa diagnosoidaan ultraäänitutkimuksella tai röntgenkuvauksella (flebografia), kun taas keuhkojen veritulpat vaativat tietokonetomografiaa tai isotooppitutkimusta.
Veritulppien hoito
Veritulpat syvissä laskimoissa vaativat kiireellistä lääkärin hoitoa. On hyvä liikkua ja auttaa näin kehoa liuottamaan veritulppaa, mutta veritulppaa ei voi hoitaa itse eikä vaihtoehtoisella lääkehoidolla. Suurin osa laskimoveritulpista hoidetaan avohoidossa. Keuhkoveritulpissa tai vaativissa tapauksissa hoito voidaan aloittaa sairaalassa.
Verenohennushoito pistoksina ja tableteilla
Verenohennuslääkkeiden ansiosta veri ei hyydy yhtä helposti kuin aiemmin, mikä estää tukoksen kasvamisen ja auttaa kehoa liuottamaan hyytymän niin, että verisuoni avautuu uudelleen. Tämä vähentää myös uusien tukosten riskiä. Hoito kestää kolmesta kuuteen kuukauteen tai kauemmin, jos lääkäri arvioi uusien hyytymien riskin suureksi. Hoito valitaan aina yksilöllisesti, hoidon toteuttamismahdollisuuksien, riskitekijöiden sekä kyseisen verihyytymän laukaisevan syyn, hyytymän sijainnin ja vaikeusasteen perusteella.
Veritulpan hoidoksi annetaan pistoksia ja tabletteja, joiden sisältämät lääkkeet estävät veren hyytymisen. Tablettihoidon vaikutus tarkistetaan säännöllisesti verikokeilla. Koska tabletit alkavat vaikuttaa täysin vasta 5-10 päivän kuluttua, sitä ennen on otettava pistoksia. Tätä lääkettä käytettäessä monipuolinen ruokavalio on tärkeä, ja on myös tärkeää kertoa, mitä muita lääkkeitä ja luontaistuotteita käyttää.
Uudet verenohennustabletit veritulppiin
Uudemmissa verenohennustableteissa on erilaisia vaikuttavia aineita. Vaikutus veren hyytymiseen on samanlainen, mutta niissä on käytännön eroja. Kaksi lääkkeistä vaatii pistoksia ensimmäisen viikon aikana, kun taas toisia otetaan isompi annos hoidon alussa. Tiettyjä tabletteja otetaan kerran päivässä, toisia kahdesti päivässä. Uudemmat lääkkeet eivät vaadi säännöllisiä verikokeita vanhemman tablettihoidon tavoin. Hoitava lääkäri päättää, mikä hoito sopii parhaiten.
Veritulpan sairaalahoito
Jos hyytymä on suuri tai oireet vakavia, verenohennuslääkitys voidaan antaa tiputuksessa suoraan vereen pistosten sijaan. Siinä tapauksessa joutuu sairaalaan muutamaksi päiväksi. Jos komplikaatioiden, kuten verenvuodon, riski on suurentunut tai on muita samanaikaisia sairauksia, saattaa myös joutua sairaalaan.
Veritulpan tabletti- ja pistoshoitojen hyödyt ja haitat
Joidenkin mielestä on helpompaa niellä tabletti kuin ottaa pistos. Jos saa samaan aikaan syöpähoitoa, pistoshoito voi olla ainoa mahdollisuus. Silloin vältetään verikokeet, joita tarvittiin vanhemmassa tablettihoidossa. Jos hoitoon käytetään uudempia verenohennustabletteja, niitä voi joskus käyttää syövästä huolimatta.
Muu veritulppien hoito
Usein suositellaan erityisen tukisukan käyttöä, joka estää veren virtaamisen taaksepäin laskimossa ja vähentää siten jalkojen turvotusta. Sukka on puettava päälle jo sängyssä aamulla ja riisuttava illalla ennen nukkumaanmenoa. Jos sukan pukeminen on hankalaa eikä ole ketään, joka voi auttaa siinä, on olemassa apuvälineitä. Tästä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Jos jalat turpoavat voimakkaasti, voidaan määrätä diureetteja eli nesteenpoistolääkkeitä.
Kipuihin voidaan määrätä kipulääkkeitä, kuten parasetamolia, joka ei lisää verenvuodon riskiä asetyylisalisyylihappoa sisältävien lääkkeiden tavoin. Ennen uusien lääkkeiden määräämistä on kerrottava lääkärille, mitä lääkkeitä käyttää.
Verenohennuslääkkeitä käyttävä saa kaulaan ripustettavan laatan, johon on merkitty lääkitys. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa terveydenhuollon ammattilaiset saavat siitä tiedot nopeasti.
Vaikeissa ja vakavissa tapauksissa voidaan käyttää veritulppien liuotushoitoa ja avata verisuonet röntgenkatetreilla, ja hyvin harvinaisissa tapauksissa tarvitaan leikkaushoitoa.
Verenvuotoriski kasvaa
Koska verenohennushoito vähentää veren hyytymistä, vaurioitunut verisuoni vuotaa helpommin verta. Voi tulla nenäverenvuotoa, verta virtsaan tai ulosteet voivat muuttua tummiksi, jotka ovat merkki siitä, että ulosteessa on verta. Siinä tapauksessa on otettava välittömästi yhteys lääkäriin, koska verenvuoto voi pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallinen.
Säärien tai keuhkojen veritulppien komplikaatiot
Noin 30 prosentilla veritulpan sairastaneista veritulppa uusiutuu valitettavasti kymmenen vuoden kuluessa. Pahimmassa tapauksessa uusi veritulppa voi muodostua jo ensimmäisinä kuukausina hoidon päättymisen jälkeen. Oireiden tunnistaminen on sen vuoksi tärkeää ja on hakeuduttava lääkärin hoitoon mahdollisimman pian.
Ennaltaehkäisy
Veritulpan riskiä voi vähentää lopettamalla tupakoinnin ja laihduttamalla, jos on vakavasti ylipainoinen. On myös tärkeää liikkua paljon, ja harjoittaa erityisesti pohjelihaksia. Harjoituksia voi tehdä seistessä, istuessa tai makuuasennossa. Voi kävellä, jumpata jalkoja, liikutella varpaita ja liikuttaa jalkojaan useita kertoja päivässä kun on vuodelevossa. Kun pohjelihakset pidetään liikkeessä laskimot puristuvat yhteen ja auttavat kuljettamaan verta sydämen suuntaan. Myös jalkojen pitäminen koholla edistää veren takaisinvirtausta.
Tukisukista voi olla apua ja niitä saa apteekeista tai kaupoista, jotka myyvät erilaisia apuvälineitä. Sukan varren tulee jäädä kaksi tai kolme senttimetriä polvitaipeen alapuolelle. Lentomatkoilla on muistettava liikkua säännöllisesti ja jumpata jalkoja, jos istuu paikallaan pitkään. Jos veritulpan riski on kohonnut, voi joissakin tilanteissa saada verenohennuslääkettä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.
