Änkytys tarkoittaa puheen motorisen koordinaation häiriötä. Se ilmenee tahattomina puheen toistoina ja venytyksinä sekä puheen lukittumisena. Puheeseen voi liittyä myös kehon liikkeitä eli ns. myötäliikkeitä, hengityksen rytmin ja äänen muutoksia sekä lihasjännityksen lisääntymistä. Änkytystä esiintyy noin 1 prosentilla aikuisväestöstä, ja se on 3−4 kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla.
Mistä änkytys johtuu?
Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö. Sen aiheuttajaa ei vielä tarkalleen tiedetä, mutta todennäköisesti änkytyksen aiheuttaa puheentuottomekanismin tai puheen aikana toimivan korjausmekanismin häiriö. Joissakin tapauksissa fyysiset tai neurologiset vammat tai sairaudet voivat aiheuttaa änkytyksen. Lisäksi perimä vaikuttaa merkittävästi änkytykselle altistumiseen.
Lapsilla änkytystä esiintyy huomattavasti enemmän kuin aikuisilla, mutta suurimmalla osalla lapsista oireet katoavat puheen kehittyessä. Änkytys on yleensä pahimmillaan murrosiässä. Änkytys alkaa tavallisesti varhaislapsuudessa 2−5 vuoden iässä ja kestää yleensä alle vuoden.
Änkyttävä henkilö tietää mitä aikoo sanoa, mutta on kykenemätön sanomaan sitä. Puhe tulee ulos suusta eri tavalla kuin hän itse haluaa. Änkytys on tilannesidonnainen ilmiö. Änkyttäjät eivät siis änkytä kaikissa tilanteissa, vaan saattavat puhua välillä hyvinkin sujuvasti. Änkyttäjät eivät yleensä änkytä yksin ollessaan tai laulaessaan. Puheen hidastaminen voi myös vähentää änkytyksen määrää. Psykologinen stressi vaikuttaa merkittävästi änkytykseen, ja esimerkiksi jännitys, pelko, viha ja häpeä lisäävät änkytystä.
Änkytyksen vaikutus puhujaan
Änkytys on usein vaikea ja raskas asia puhujalle, ja siihen liittyy monia kielteisiä tunteita, esimerkiksi pelkoa, ahdistusta ja turhautuneisuutta. Änkytys vaikuttaa suuresti henkilön minäkuvaan ja saa hänet usein tuntemaan itsensä huonommaksi kuin muut. Änkyttäjä kokee usein, että hänen kommunikaatiotaitonsa ovat huonot, jonka seurauksena hän alkaa vältellä erilaisia kommunikaatiotilanteita.
Änkytys vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Se voi haitata työelämää, opiskelua ja sosiaalisia suhteita. Pahimmassa tapauksessa änkyttäjä saattaa eristäytyä muusta yhteiskunnasta ja välttää sosiaalisia tilanteita. Änkyttäjän oma vahvuus sekä ympäristön myönteinen asennoituminen vaikuttavat henkilön kykyyn käsitellä omaa änkytystään, sekä kykyyn hyväksyä änkytys.
Älä tee ongelmaa sellaisesta, mikä ei oikeasti ole ongelma.
Änkyttäjän kohtaaminen
Änkyttämisestä ei kannata tehdä ongelmaa. Änkytyksestä voi kertoa avoimesti ja rohkeasti toisille, eikä sosiaalisista tilanteista kannata eristäytyä änkytyksen takia. Änkyttävän henkilön puhetta ei tulisi keskeyttää, vaan hänelle pitää antaa tilaisuus sanoa asiansa omalla tavallaan. Eihän normaalisti puhuvien puhettakaan keskeytetä. Puheen keskeyttämisellä voi olla kielteinen vaikutus änkyttävän henkilön itsetuntoon, jonka seurauksen henkilö saattaa alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita.
Tärkeintä on se, mitä sanotaan, ei se, miten se sanotaan.
Änkytyksen hoito
Lapset voivat parantua änkytyksestä kokonaan, etenkin jos puheterapia aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa. Aikuisilla täydellinen parantuminen on harvinaisempaa. Terapialla on suuri merkitys sekä lasten että aikuisten änkytyksen hoidossa ja sen avulla voidaan helpottaa änkyttämistä. Lisäksi terapia voi merkittävästi parantaa änkyttäjän elämänlaatua. Änkytys ei ole sairaus, joten sitä ei voi myöskään hoitaa kuten sairautta.
Änkytys voi pahentua ilman hoitoa. Änkytyksen hoito on hyvin yksilöllistä. Joillakin esimerkiksi laulaminen tai ryhmässä puhuminen voi auttaa löytämään tavan tuottaa puhetta tasaisemmin. Änkytystä hoidetaan hyvin usein puheterapiassa. Lasten kohdalla varhain aloitettu terapiaa takaa paremman tuloksen. Lasten puheterapiassa opetellaan mm. puhenopeuden säätelyä, sekä pyritään vähentämään puhumiseen liittyvää pelkoa. Änkytystä hoidetaan hyvin usein myös ns. puheenmuunteluterapialla. Terapia pyrkii opettamaan puheen muuntelun keinoja, joiden avulla änkytystä voidaan kontrolloida puheen edetessä. Menetelmä on käytössä sekä yksilö- että ryhmäterapiassa.
Suomen änkyttäjien yhdistys ry on änkyttäjien, heidän perheidensä sekä änkytyksen kanssa työskentelevien ammattilaisten tuki- ja etujärjestö, joka tarjoaa apua änkytyksestä kärsiville henkilöille. Se tarjoaa jäsenilleen mm. vertaistukea sekä erilaisia kursseja ja tapaamisia.
Älä keskeytä änkyttäjän puhetta.
Elämä änkytyksen kanssa
Änkyttämisestä ei tiedetä vielä tarpeeksi ja siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Änkyttäjille on tarjolla erilaisia terapiamuotoja, kuten puheterapiaa sekä vertaistukiryhmiä, joiden avulla änkyttäjä voi oppia säätelemään änkytystään ja hyväksymään sen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Terapia ja tuki on tärkeää etenkin änkyttäjän itsetunnon kannalta.
Änkyttämisestä ei pidä tehdä ongelmaa, eikä kenenkään pidä tuntea itseään muita huonommaksi änkyttämisen takia.
