Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymä on neuropsykiatrinen kehityshäiriö, joka on joko synnynnäinen tai alkaa syntymän jälkeen geneettisten syiden tai vaurioiden takia. Aspergerin syndrooma kuuluu autismin kirjoon. Pojilla Aspergerin oireyhtymää diagnosoidaan enemmän kuin tytöillä. Oireyhtymä ei johdu lapsuuden psykososiaalisista olosuhteista.

Aspergerin oireyhtymän oireet

Sosiaalinen vuorovaikutus tuottaa vaikeuksia Asperger-henkilöille. Heidän on myös vaikea ymmärtää muiden tunteita sekä keskittyä muiden tekemisiin ja sanomisiin. Asperger-henkilöt eivät myöskään sopeudu äkillisiin muutoksiin helposti. Useimmilla Asperger-henkilöillä on erityisiä mielenkiinnon kohteita, joissa he ovat todella taitavia. Koulunkäynti voi silti tuottaa vaikeuksia, koska Aspergerin oireyhtymästä kärsivät ovat yleensä yliherkkiä äänille, ja keskittyminen isossa ryhmässä on heille vaikeaa. Myös oppimisvaikeuksia voi olla, koska Asperger-henkilöiden on hankala hyödyntää oppimaansa käytännössä.

Aspergerin oireyhtymän diagnosointi

Jos epäilee lapsella Aspergerin oireyhtymää, on syytä kääntyä neuvolan tai lääkärin puoleen. Lähetteellä pääsee lastenneurologin tai -psykiatrin tutkimuksiin, joissa erilaisilla testeillä selvitetään, onko lapsella Aspergerin oireyhtymä. Jos lapsella on suuria vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, lapsen käyttäytyminen on kaavamaista ja mielenkiinnon kohteet sekä toiminnot ovat Aspergereille tyypillisiä, on oireyhtymä todennäköinen. Asperger-henkilöt ovat kuitenkin älykkäitä tai jopa normaalia älykkäämpiä; heillä ei siis ole mitään kehitysvammaa. Heidän kielellinen kehityksensä ei liioin ole yleensä jäljessä.

Aspergerin oireyhtymän hoito

Aspergerin oireyhtymään ei ole parannuskeinoja, mutta keinoja Asperger-henkilöiden elämän helpottamiseksi on. Diagnoosin saaneen on tärkeä saada tietoa oireyhtymästä sekä siihen liittyvistä vaikeuksista. Tämä parantaa Asperger-henkilön itsetuntemusta sekä -luottamusta. Koulussa työskentelevillä aikuisilla pitää olla keinoja ja taitoja kohdata Asperger-lapsi oikeanlaisella tavalla. Jos Asperger-henkilöllä on pakonomaista käyttäytymistä ja suuria keskittymisvaikeuksia, hän voi saada lääkityksen helpottamaan arkielämää.

Elämä Asperger-diagnoosin jälkeen

Asperger-henkilöille on saatavissa monenlaisia apu- ja tukimuotoja, mutta perheen pitää hakea niitä itse. Kelasta voi hakea vammaistukea kattamaan lapsen hoitokuluja. Lapselle voi olla apua esimerkiksi erilaisista toimintaterapioista. Koulussa lapsella on mahdollisuus saada tarvitsemaansa yksilöllistä tukea.

Asperger-henkilöt, erityisesti lapset, tarvitsevat paljon valmistautumista, ennen kuin he tekevät jotakin. Jotta Asperger-lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi uudessa tilanteessa, voi seuraavista seitsemästä kysymyksestä olla apua: Mitä tapahtuu? Missä tapahtuu? Keitä on mukana? Kuinka kauan? Mitä sen jälkeen tapahtuu? Mitä otetaan mukaan? Ja miksi lapsen tulee tehdä tämä?

Jotkut Asperger-henkilöt voivat tarvita tukea ja apua myös aikuisena, mutta useimmat voivat elää itsenäistä elämää.