On arvioitu, että noin 200 000 ruotsalaisella voi olla gluteeni-intoleranssi, ja sitä esiintyy naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Gluteeni-intoleranssi on krooninen sairaus eikä allergia. Gluteenia on vehnässä, rukiissa ja ohrassa.
Gluteeni-intoleranssin – keliakian – syy
Monet elintarvikkeet sisältävät gluteenia ja pakkauksessa tulee aina olla merkintä, mikäli tuote sisältää gluteenia. Jos olet gluteeni-intolerantti tai saat vaivoja, kun syöt jonkun tyyppistä gluteenia, eikä pakkauksesta käy ilmi (esimerkiksi kun ostat leipomosta tai syöt ulkona), kysy aina, onko ruokasi gluteeniton tai onko mahdollista saada gluteeniton vaihtoehto.
Jos olet gluteeni-intolerantti ja saat gluteeniproteiinia, ohutsuolen limakalvossa tapahtuu vaurioita. Keho reagoi lisäämällä suoliston “puolustussolujen” (T-lymfosyyttien) määrää, mikä vaikuttaa suolinukkaan, vähentää sen määrää ja lopulta hävittää sen lähes kokonaan. Kun näin tapahtuu, monet tärkeät toiminnot katoavat. Tämä vaikuttaa ravinnon imeytymiseen sekä myös raudan ja kalkin imeytymiseen. Sekundaarinen laktoosi-intoleranssi on suhteellisen yleinen hoitamattomassa keliakiassa. Tämä johtuu siitä, että maitosokeria hajottavan entsyymin määrä vähenee, kun suolistonukka on vaurioitunut. Tämä laktoosi-intoleranssin muoto menee ohi, kun suolistonukka on toipunut gluteenittomalla ruokavaliolla.
Tapahtumaketju häiritsee myös muita tärkeitä ruoansulatuselimiä ja mitä enemmän gluteenia saat, sitä suurempi on ohutsuolen vaurioiden riski.
Kuka sairastuu gluteeni-intoleranssiiin – keliakiaan
Ei tiedetä, kuinka monella keliakia on, mutta epäillään, että diagnoosi voi olla jopa kahdella prosentilla väestöstä, eli noin 200 000 henkilöllä. Jos epäilet keliakiaa itselläsi tai lapsellasi, ota yhteys lääkäriin.
Tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä. Gluteeni-intoleranssi on osin perinnöllistä. Lapsella on noin 10-15 prosentin gluteeni-intoleranssin riski, jos vanhemmilla on tauti. Siksi voi olla hyvä tutkia ja testata myös gluteeni-intoleranssia sairastavan lapsen vanhemmat ja sisarukset. Myös muut autoimmuunisairaudet, kuten diabetes ja reuma, voivat kasvattaa gluteeni-intoleranssin riskiä.
Gluteeni-intoleranssin – keliakian – oireet
Keliakian oireet ja vaivat voivat vaihdella suuresti. Jos epäilet keliakiaa itselläsi tai lähisukulaisella, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Lääkärin on tehtävä diagnoosi. Tautia on vaikea havaita ja oireet voivat myös vaihdella iän mukaan.
Gluteeni-intoleranssi voi aiheuttaa masennusta muistuttavaa väsymystä ja alakuloisuutta. Syynä tähän on heikentyneestä ravinteiden imeytymisestä ja heikentyneestä ruoansulatuksesta aiheutuva väsymys, uupumus ja voimattomuus. Oireita voi lievittää esimerkiksi B6-vitamiinilla ja jättämällä ruokavaliosta pois gluteeniproteiinin.
Vatsavaivat ovat yleisiä. Vatsavaivat sekoitetaan usein toiseen suolistosairauteen, ärtyvän suolen oireyhtymään. Kaasun muodostuminen ja vatsan ääntely ovat yleisiä. Jopa ripulia, vatsakipua ja ummetusta esiintyy. Tauti voi oireilla monien vuosien ajan.
Muita yleisiä oireita aikuisilla ovat laihtuminen, aliravitsemus ja luustokivut. Ne kaikki liittyvät suolistoon, joka ei enää pysty entiseen tapaan ottamaan ruoasta ravinteita ja vitamiineja. Muista oireista voidaan mainita myös rakkulat suussa (foolihapon puutteen vuoksi), rakkulat iholla (ihokeliakia), muun muassa kyynärpäissä ja käsivarsissa.
Kun suolisto ei pysty ottamaan ravinteita ja vitamiineja, se vaikuttaa koko kehoon, mikä ilmenee eri ihmisillä eri tavoin. Jos edellä mainittuja oireita ilmenee, ruokavalion muuttamista tai gluteenin pois jättämistä omin päin ei suositella. Jos olet gluteeni-intolerantti, se on tutkittava kunnolla.
Keliakian havaitseminen
Kuten aiemmin todettiin, tautia ei ole aivan helppo havaita, koska se voi aiheuttaa monia erilaisia oireita. Ei ole harvinaista, että vaihtelevien oireiden vuoksi käydään eri terveysasemilla ennen kuin diagnoosi voidaan vahvistaa.
Diagnoosin vahvistamiseksi lääkäri tekee yleisen arvioin oireista ja verikokeiden tuloksista. Joissakin tapauksissa ohutsuolesta otetaan koepala. Jotta verikokeet antavat luotettavan tuloksen, on tärkeää, ettei gluteenia ole jätetty pois ruokavaliosta ennen kokeita.
Ohutsuolen koepala on myös otettava silloin, kun ruokavaliossa on vielä gluteenia. Tutkimus tehdään gastroskopialla ja otetaan näytteitä suolistonukasta, joka sitten analysoidaan. Analyysissä nähdään, onko suoliston nukka vaurioitunut.
Keliakian hoito
Tautiin ei ole parannuskeinoa. Se on krooninen eikä se mene pois tai “kasva pois”. Hoitona on gluteeniton ruokavalio loppuelämän ajan. Jos lääkäri vahvistaa gluteeni-intoleranssin, tapaat ravitsemusterapeutin, joka opastaa sinua, koska tauti merkitsee suurta muutosta ruokavaliossa. Koska gluteeniproteiinin poistaminen ruoasta on avain gluteeni-intolerantin hyvinvointiin, on tärkeää noudattaa annettuja neuvoja. Lapsen vanhemman on ilmoitettava asiasta kouluun, sukulaisille ja ystäville.
Toinen syy ravitsemusterapeutin tapaamiseen on se, että gluteenittoman ja samalla ravitsevan ruoan syöminen voi olla haasteellista. Ravitsemusterapeutti kertoo hedelmien, vihannesten ja muita kuitupitoisten ruokien tärkeydestä, jotta saa esimerkiksi riittävästi B-vitamiinia.
Johdonmukaisuus pitää voinnin hyvänä
Tulevien komplikaatioiden riskin minimoimiseksi keliakiaa on seurattava säännöllisesti. Diagnoosin ja gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen suositellaan seurantakäyntiä 6–12 kuukauden kuluttua.
Koska keliakian ainoa todellinen hoitomenetelmä on omalla vastuulla, voi tuntua vaikealta kuvitella koko elämää ilman gluteenia. On tärkeää olla johdonmukainen ja muistaa, että itsensä huijaaminen ei kannata. Keliakiaa sairastava tuntee monesti heti, jos jossakin ruoassa on gluteenia. Se saattaa tehdä olon todella huonoksi. Siksi on parempi jättää gluteenipitoiset ruoat kokonaan pois ja voida hyvin.