Idiopaattinen keuhkofibroosi

Keuhkofibroosi on sairaus, joka ilmenee pitkittyneenä kuivana yskänä ja hengenahdistuksena pitkissä jaksoissa. Tauti etenee nopeasti, mutta uudella lääkityksellä etenemistä voidaan hidastaa ja sairastuneiden elämänlaatua parantaa. 

Tavallisimmin taudista kärsivät 60-vuotiaat ja valtaosa sairastumisista tapahtuu 40–80-vuotiailla. Tupakointi voi lisätä sairastumisen riskiä ja uskotaan, että tietyt lääkkeet ja työympäristöt voivat aiheuttaa arpia keuhkoihin. Keuhkofibroosia sairastava kärsii tulehduksista, jotka aiheuttavat arpia keuhkojen kudoksiin ja tätä kautta vaikuttavat hengitykseen. 

Oireet

Idiopaattisen keuhkofibroosin syytä tai aiheuttajaa ei tiedetä. On kuitenkin tiedossa joitakin yleisiä oireita ja merkkejä, jotka saattavat viitata siihen, että sairastat keuhkofibroosia. Oireet ja taudinkulku vaihtelevat henkilöittäin, mutta jos tunnistat itsesi oireista, ota yhteyttä lääkäriin. 

• Kuiva yskä on tavallista keuhkofibroosia sairastavilla. Yskä kestää vähintään kuusi kuukautta. Se on kuivaa, mikä tarkoittaa, ettei limaa lähde liikkeelle yskittäessä. 
• Hengenahdistus on toinen oire, josta sairastunut voi kärsiä. Alussa se voi olla hengenahdistusta rasituksessa, mutta hiljalleen hengenahdistusta ilmenee jo jokapäiväisissä toiminnoissa, jopa levossa.

Myöhempiä oireita voivat olla laajentuneet sormenpäät ja kynnen juuren paksuuntuminen. Voi myös ilmetä perifeeristä turvotusta, jolloin nestettä kertyy jalkoihin ja käsivarsiin. 

Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin

Oireet voivat tulla asteittain, joskus jopa vuosien aikana ja ne pahenevat lähes huomaamatta. Tästä syystä monet aikailevat lääkäriin hakeutumisen kanssa, mikä voi vaikuttaa hoitoon ja sairauden etenemiseen.

Fibroosi, eli arvet keuhkoissa, voi vaikuttaa hengitykseen ja johtaa heikentyneeseen keuhkojen toimintaan. Siksi on tärkeää tunnistaa itsensä oireista ja keskustella lääkärin kanssa. Nykyään on olemassa uusia hoitomuotoja, joista lääkäri pystyy kertomaan enemmän. 

Keuhkofibroosin toteaminen

Toteaminen on salapoliisityötä, jossa suljetaan pois muita vaihtoehtoja. Näin tehdään, koska keuhkofibroosin toteamiseksi ei ole erityistä testiä. Lähinnä yritetään sulkea pois muiden keuhkosairauksien mahdollisuus tekemällä useita eri analyyseja. 

Ensimmäisessä vaiheessa lääkäri tekee fyysisen lääkärintarkastuksen. Siihen kuuluvat keuhkojen kuuntelu ja sormien ja ihon tarkastelu. Keuhkofibroosi haittaa hapensaantia, joka näkyy ihon muuttumisena violetiksi tai sinertäväksi. Lääkäri voi myös etsiä merkkejä keuhkofibroosin aiheuttamista muutoksista sormiin. 

Rintakehän röntgenkuvasta havaitaan, mikäli keuhkoista löytyy arpikudosta. Radiologi voi jopa seurata fibroosin kehittymistä röntgenkuvilla. Joskus keuhkojen muutokset voi havaita ainoastaan korkearesoluutioisella tietokonetomografialla. 

Muilla tutkimusmenetelmillä seurataan mm. keuhkojen toimintaa. Keuhkojen tähystyksellä tutkitaan hengitysteitä ja otetaan koepala. Koepala on yleensä viimeinen vaihtoehto keuhkofibroosin määrittämiseksi. Se otetaan tähystysleikkauksen yhteydessä. 

Hoito

Keuhkofibroosin hoito keskittyy sekä itse taudin hoitamiseen että sen etenemisen ehkäisemiseen. Tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta uusilla lääkkeillä etenemistä voidaan hidastaa. 

Hoito määritellään yksilölle sopivaksi ja tapaat lääkäriäsi säännöllisesti. Keuhkofibroosia voidaan hoitaa joko lääkkeillä tai ilman lääkkeitä. Keuhkonsiirto on mahdollinen potilaille, joilla tauti etenee nopeasti. 

Kaikille keuhkojensiirto ei kuitenkaan sovi ja suurin osa hoitoa onkin etenemisen hidastaminen, oireiden lievittäminen ja potilaiden elämänlaadun parantaminen.

Elämää keuhkofibroosin kanssa

Uusilla taudin etenemistä hidastavilla lääkkeillä ja paremmilla diagnooseilla keuhkofibroosiin saadaan toivottavasti jatkuvasti parempaa apua. On silti tärkeää, että tunnistaessasi oireet, otat välittömästi yhteyttä lääkäriin. 

Voit jossain määrin vaikuttaa sairastumiseesi. Tupakoinnin lopettaminen on yksi keino. Tupakointi sekä altistaa taudille että nopeuttaa sen etenemistä. 

Normaalipainossa pysytteleminen on tärkeää. Yli- tai alipaino voi lisätä sairastumisen riskiä. Sairaalat voivat tarjota kuntoutusohjelmia, joissa tarkastellaan omaa elämäntilannettasi ja sairauttasi.