Ekseema on ihon tulehdus, joka ilmenee sekä ihon pinnalla että sen syvemmissä osissa. Tulehdus ilmenee orvaskedessä siten, että soluihin ja niiden väliin kertyy liikaa nestettä.
Syy liialliseen nesteen kertymiseen on, että soluista vapautuu sytokiineiksi kutsuttuja aineita. Ihottuma voi aiheuttaa ihon punoitusta ja näppylöitä (pieniä rakkuloita), jotka voivat jättää jälkeensä haavoja ja rupia.
Erilaisia ihottumia
Ekseemat voidaan jakaa alla lueteltuihin tyyppeihin:
- Kosketusihottuma – voi olla allergiasta johtuvaa tai ei allergista
- Atooppinen ekseema (taiveihottuma)
- Seborrooinen ekseema (tali-ihottuma)
- Nummuläärinen ekseema (läiskäihottuma)
- Hypostaattinen ekseema (silsa)
Vaikuttavia tekijöitä
Monet tekijät voivat vaikuttaa ihottuman syntymiseen. Esimerkiksi kemialliset aineet voivat laukaista sekä allergisen että ei-allergisen ihottuman. Monissa tapauksissa ihottuman syy jää epäselväksi. Sekä kylmä ulkoilma että kuiva huoneilma pahentavat ihottumaa, ja liian tiuha suihkussa käynti kuivattaa ihoa. Ja jos elämässä on paljon stressiä, työ- tai kouluasiat painavat, ihottuma yleensä pahenee.
Mikro-organismit (sienet ja bakteerit) voivat olla merkittävä tekijä monien ihottumien taustalla, ja ne voivat pahentaa olemassa olevaa ihottumaa. Ihon sienitulehdus voi olla myös syy allergiseen ihottumaan. Nämä kulkevat usein käsi kädessä. Eräs ihon normaaliin bakteerikantaan kuuluva sieni, Pityrosporum ovale, voi joskus toimia allergeenina (allergiaa aiheuttava aihe) atooppisessa ihottumassa/taiveihottumassa.
Kaikki ihottumat voivat tulehtua bakteerien, useimmiten stafylokokkien ja streptokokkien hyökkäyksestä johtuen. Atooppisen ihottuman ollessa kyseessä bakteerit voivat jopa toimia allergeeneina ja näin pahentaa ihottumaa. Sienten ja bakteerien vähentäminen iholta on siksi tärkeä osa hoitoa.
Oireet
Ihottuma ilmenee yleensä punoittavana, joskus vetistävänä, alueena iholla. Tavallisesti iho myös kutisee ja on hyvin kuiva.
Hoito
Kaikki tulevat parempaan kuntoon oikealla hoidolla. Nykyään ihottumaan hoito aloitetaan tavallisesti levittämällä aluksi vahvaa steroidivoidetta kerran päivässä, jolloin hoitokertoja voidaan myöhemmin harventaa. Valohoito ja UVB-hoito ovat myös osoittautuneet tehokkaiksi. On tärkeää yhdistää hoitoon kosteusvoiteiden käyttö, joita löytyy koostumukseltaan ohuempina ja täyteläisempinä. Ihoa täytyy muistaa voidella myös kun se on hyväkuntoinen ja ihottuma on saatu pysymään kurissa eikä steroidivoiteita käytetä. Voitele ohuelti ja usein – paksu kerros ei tuota parempaa tulosta. Lisäämällä voiteeseen propyleeniglykolia tai ureaa siitä saadaan erityisen tehokas kosteudensäilyttäjä.
Ihottuma aiheuttaa kutinaa. Kutina taas voi johtaa raapimiseen, minkä seurauksena bakteerit hyökkäävät ihottuma-alueelle. Useimmiten tulehduksen aiheuttaa joko stafylokokki- tai streptokokkibakteeri. Sienten ja bakteerien vähentäminen iholta onkin siksi tärkeä osa hoitoa. Hoitokeinoja ovat antibiootit, valohoito ja/tai kaliumpermanganaattikylpy. Myös antihistamiinia on testattu. Kutinaa rauhoittavien ja poistavien voiteiden käyttöä voidaan myös suositella.
Nikkeliallergia
Nikkeliallergiassa ihottuma-alue on yleensä alusta alkaen rajoittunut niille ihoalueille, jotka joutuvat kosketuksiin nikkelin kanssa, kuten esimerkiksi housujen napin alla oleva iho, korvanipukat, joissa on korvakoru jne. Joskus, kun ihottumaa on ollut kauan, se voi levitä myös suorien kosketusalueiden ulkopuolelle. Jos nikkeliä koskee käsillä, se leviää niiden kautta helposti edelleen kasvoihin ja jopa silmäluomiin. On tärkeää pyrkiä välttämään kaikkea altistumista nikkelille.