Kolesterolin seuraaminen on erityisen tärkeää riskiryhmään kuuluville, kuten jo sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta sairastaville. Riskiryhmien uusia alempia tavoitearvoja aletaan nyt ottaa käyttöön yhä useammassa maakäräjässä. Jos tavoitearvoa ei saavuteta tavallisella lääkehoidolla, voidaan joutua lisäämään statiinien annostusta tai lisäämään kolesterolin imeytymistä estävä lääke.
Välttämätön elimistölle
Elimistön kolesteroli saadaan osittain ravinnosta ja osittain sitä muodostuu elimistössä, lähinnä maksassa. Kaikki kehon solut tarvitsevat kolesterolia, joka on rasva-aine (lipidi). Ennen kaikkea aivot tarvitsevat kolesterolia toimiakseen. Kolesteroli on myös naisten ja miesten sukupuolihormonien tuotannon raaka-aine sekä välttämätön elimistön D-vitamiinin tuotannolle.
Maksa tuottaa valtaosan elimistön kolesterolista ja vapauttaa sen elimistöön verenkierron kautta. Maksa huolehtii myös ylijääneestä kolesterolista ja muuntaa sen sappihapoiksi. Vaikka kolesteroli on meille välttämätön, se voi samalla olla haitallista.
”Paha” ja ”hyvä” kolesteroli
Jotta kolesteroli voidaan kuljettaa ulos kehosta, se vaatii jonkinlaisen pakkauksen, koska se ei ole vesiliukoinen. Näitä paketteja kutsutaan lipoproteiineiksi ja niitä on useita erilaisia.
- VLDL (very low density lipoprotein) on suurin lipoproteiini ja se kuljettaa myös rasvaa elimistöön. Kun VLDL siirtyy verenkiertoon, se muuttuu jonkin ajan kuluttua LDL:ksi (low density lipoprotein). Tämän lipoproteiinin tiheys on alhainen ja sitä kutsutaan joskus ”pahaksi” kolesteroliksi. LDL-lipoproteiinin ylijäämä voi tarttua verisuonten seinämiin ja voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja.
- HDL (high density lipoprotein) on ”hyvä kolesteroli”. HDL toimii ”siivoojana” ja kuljettaa kolesterolin takaisin maksaan. Hyvä vointi edellyttää näiden kahden välistä tasapainoa. Liian vähäinen määrä hyvää kolesterolia on yhtä haitallista kuin liian suuri määrä pahaa.
Kolesteroliarvo
Kohonneiden kolesteroliarvojen taustalla on useimmilla perimä ja elintavat. Muutamissa harvoissa tapauksissa ne voivat johtua perinnöllisestä sairaudesta, familiaalisesta hyperkolesterolemiasta (FH). Kyseistä tautia sairastavilla on suuri riski sydän- ja verisuonitaudin kehittymisestä. Yleisimmät syyt ovat siis perimä ja elintavat. Tupakointi, ylipaino ja stressi ovat kaikki kohonneiden veren rasva-arvojen (hyperlipidemia) riskitekijöitä. Kohonneet veren rasva-arvot, erityisesti LDL-kolesterolin, voivat aiheuttaa verisuonten kalkkeutumista, jonka seurauksena verisuonet tukkeutuvat.
Korkeat kolesterolitasot vaikuttavat hitaasti verisuoniin ja tekevät niistä jäykempiä ja ahtaampia – usein varhaiset oireet puuttuvat, ja siksi on hyvä seurata omia kolesterolitasojaan. Kolesteroliarvo mitataan mmol per litra verta.
- LDL: n tulee olla alle 3,0 mmol/l
- HDL: n tulee olla yli 1,0 mmol/l (miehet)
- HDL: n tulee olla yli 1,2 mmol/l (naiset)
- Kokonaiskolesterolin (HDL + LDL) tulee olla alle 5,0 mmol/l
Kolesteroliarvo mitataan verikokeella ja koe voidaan ottaa terveyskeskuksessa. Lääkäri muodostaa samalla kokonaiskuvan terveydentilasta, koska kolesteroliarvoa arvioitaessa on otettava huomioon myös muut sairaudet. Lääkäri tekee arvion kokonaisriskistä, punnitsemalla useita eri sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
Keskustele kolesteroliarvoista lääkärin kanssa, jotta tiedät omat arvosi ja mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet.
Riskiryhmät
Henkilöiden, joilla on diabetes tai joilla on jo sydän- ja verisuonitauteja, tulee kiinnittää erityistä huomiota kolesteroliarvoon (tavoitearvoon). Jos verisuonet ovat kalkkiutuneet ja/tai on diabetes, on olemassa liian korkeiden kolesteroliarvojen riski, mikä puolestaan lisää esimerkiksi sydänkohtausriskiä. Riskiryhmään kuuluvan LDL-arvo on siksi erilainen ja sen pitää olla pienempi kuin normaaliryhmällä.
- LDL: n tulee olla alle 2,5 mmol/l (jotkin maakäräjät ovat jo ottaneet käyttöön Euroopassa suositeltua 1,8 mmol/l:n tavoitetta)
Jos et tiedä, kuulutko riskiryhmään, keskustele lääkärisi kanssa.
Korkean kolesterolin lääkehoito
Elimistön kolesteroliarvot on tärkeä saada tasapainoon, ja siksi kolesteroliarvoa pyritään nostamaan ja laskemaan tarpeesta riippuen. Jos taustalla on joku taudinkuva, hoidetaan ensin itse tauti.
Lääkehoito vaihtelee sen mukaan, mistä veren rasvojen häiriöstä on kyse.
Mitä lääkkeitä korkeissa veren rasva-arvoissa käytetään?
Veren rasva-arvojen säätelyyn käytetään useita erilaisia lääkkeiden ryhmiä:
- statiinit
- resiinit
- fibraatit
- kolesterolin imeytymisen estäjät
Näitä käytetään, koska ne voivat suojata sydän- ja verisuonitaudeilta. Niiden lisäksi käytetään joskus myös rohdosvalmisteita, jotka sisältävät veren rasva-arvoja alentavia omega 3 -rasvahappoja.
Statiinit
Statiinit ehkäisevät kolesterolin muodostumista maksassa ja ennen kaikkea laskevat LDL-kolesterolin pitoisuuksia. Statiinit ovat nykyään ensisijainen valinta kohonneiden veren rasva-arvojen hoitamiseen, mutta ne voivat myös aiheuttaa haittavaikutuksia maha-suolikanavassa sekä joissakin tapauksissa jopa haittavaikutuksiin lihaksissa. Lihasten arkuuteen, särkyyn tai heikkouteen on siksi kiinnitettävä huomiota. Haittavaikutuksia ilmenee enemmän suuria annoksia käytettäessä.
Resiinit
Resiinit sitovat sappihappoja suolistossa. Estämällä niiden uudelleen imeytymisen verenkierrossa ne voivat edistää kolesterolin hajoamista maksassa. Myös näin se vähentää puolestaan LDL-kolesterolin määrää. Resiinejä käytetään yleensä yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Tutkimuksissa on myös havaittu resiinien vaikuttavan suotuisasti verisuonten kalkkeutumiseen. Resiinit voivat aiheuttaa oireita, kuten ummetusta ja pahoinvointia.
Fibraatit
Fibraatit voivat auttaa alentamaan kokonaiskolesterolin tasoa ja nostamaan hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää. Se johtuu siitä, että fibraatit vaikuttavat myönteisesti veren rasva-aineenvaihduntaan. Niihinkin liittyy haittavaikutusten, esimerkiksi pahoinvoinnin ja ripulin, riski. Yhdessä fibraattien kanssa statiinit aiheuttavat joissakin tapauksissa lihaskipuja.
Kolesterolin imeytymisen estäjät
Kolesterolin imeytymisen estäjät toimivat estämällä kolesterolin imeytymisen suolistossa. Niitä käytetään joskus yksinään, joskus yhdessä statiinien kanssa. Kuten muutkin kohonneita veriarvoja ehkäisevät lääkkeet, kolesterolin imeytymisen estäjät voivat myös aiheuttaa vatsavaivoja.
Hoidon yhdistäminen elintapojen muutokseen
Lääkkeet kohonneisiin veren rasva-arvoihin määrätään yksilöllisesti. Tiedetään, että tietyt lääkkeet, kuten statiinit ja fibraatit, voivat aiheuttaa lihaskipuja ja silloin voi olla syytä valita joku muu lääke. Hoito on riippuvainen veren rasva-arvojen korkeudesta mutta myös kokonaistilanteesta sekä ja mahdollisista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä.
On tärkeää yhdistää lääkehoito elintapamuutoksiin.
Kun tavoitearvoa ei saavuteta
Joskus kolesteroliarvojen tavoitetasoon pääseminen voi olla vaikeaa elintapojen muutoksista ja lääkityksestä huolimatta. Kun riskipotilaana huomaa, että ei saavuta 2,5 mmol/l:n tasoa (tai joissakin maakäräjissä 1,8 mmol/l:n tasoa), on syytä keskustella lääkärin kanssa lisätoimenpiteistä. On olemassa erilaisia vaihtoehtoja:
- Statiiniannoksen suurentaminen, mikä alentaa LDL-kolesterolia vielä 10 %:lla. Haittavaikutusten riski lihaksistoon kuitenkin kasvaa.
- Kolesterolin imeytymisen estäjän lisääminen statiinihoitoon. Se vähentää LDL-kolesterolia noin 25 %. Kolesterolin imeytymisen estäjien haittavaikutukset ovat yleensä lieviä.
Sinun elämäsi, sinun mahdollisuutesi
Perimän lisäksi elintapatekijät ovat yleisin syy kohonneisiin veren rasva-arvoihin. Alkoholin käyttö, stressi ja tupakointi vaikuttavat paitsi kolesteroliarvoon, myös lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sinulla on mahdollisuus sekä ehkäistä että vaikuttaa kolesteroliarvoosi tarkkailemalla itse arvoa, mutta antamalla myös mahdollisuus elintapamuutoksille. Liiallinen alkoholinkäyttö johtaa usein ylipainoon ja on nähty, että liian korkeita veren rasva-arvoja omaavien keskuudessa alkoholinkäyttö on suurta.
Tupakointi vaikuttaa kolesterolitasoon suoraan ja epäsuorasti eikä pelkästään lisää riskiä, että LDL-kolesteroli pääsee verisuonten seinämiin, mutta myös alentaa hyvää HDL-kolesterolia. Tupakoinnin lopettaminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä kohonneiden veren rasva-arvojen yhteydessä.
Anna itsellesi mahdollisuus!
Kaiken kaikkiaan elämäntapamuutokset ovat hyvän voinnin perusta ja siksi ensimmäinen askel yhdessä minkä tahansa lääkehoidon kanssa.
- Syö terveellisempää ja parempaa ruokaa – valitse vihanneksia, papuja, juureksia, hedelmiä, marjoja ja kuitupitoisia elintarvikkeita sekä kalaa ja vähärasvaista lihaa. Parempi ”ruokalista” yhdistettynä liikuntaan voi edistää painonpudotusta, mikä alentaa korkeiden veren rasva-arvojen riskiä entisestään.
- Tumppaa – anna kehosi voida hyvin, tumppaa! Apua on saatavilla äläkä epäröi kysyä neuvoa terveydenhuollosta tai etsiä apua Internetin kautta.
- Liikunta – liikunta auttaa lisäämään hyvää kolesterolia ja säännöllinen liikunta ei pelkästään ehkäise sydän- ja verisuonitauteja, vaan myös parantaa yleistä terveyttä.
Kolesteroliarvojen seuraaminen
Ruotsalainen tutkimus osoittaa, että lähes 40 prosenttia laskeneesta kuolleisuudesta sydän- ja verisuonitauteihin johtuu alentuneista kolesteroliarvoista. Arvoja kannattaa siis seurata, ja ennen kaikkea, mikäli kuuluu johonkin riskiryhmään. Keskustele lääkärisi kanssa tavoitearvostasi ja siitä, mitä voit tehdä vaikuttaaksesi siihen. Tarkastele myös elämäntilannettasi. Voitko vähentää alkoholin käyttöä, lopettaa tupakoinnin, liikkua enemmän tai vaikuttaa siihen, mitä syöt. Se on terveemmän elämän alku.
Elintapamuutoksilla yhdessä mahdollisen lääkehoidon kanssa voit saada kolesteroliarvot tasapainoon ja voit paremmin. Yksi asia on varma, kolesteroli on elintärkeää!
