Kuumetta ei pitäisi nähdä sairautena, sillä se on pikemminkin merkki kehon puolustusreaktiosta infektioita vastaan. Vielä on epäselvää, onko kuumeesta sen aiheuttamien haittojen lisäksi myös hyötyä, mutta tiedetään, että sillä on tehtävä immuunipuolustuksessa. Se vahvistaa ensimmäisenä käynnistyvää primaarivastetta ja voi myös vähentää kipua aiheuttavien aineiden tuottoa. Kuume laskee fyysistä suorituskykyä.
Ihmisen ruumiin normaali lämpötila vaihtelee +36,8 celsiusasteesta puoli astetta molempiin suuntiin. Tavallisesti ruumiinlämpö on matalimmillaan aamulla heti heräämisen jälkeen ja korkeimmillaan myöhään iltapäivällä tai illalla. Lämpötilaerot ovat huomattavia myös yksilöiden välillä, joten toisen henkilön kuumetila voi toiselle olla aivan normaali ruumiinlämpö. Tavallisesti naisilla ruumiinlämpö on ennen kuukautisia puoli celsiusastetta tavallista korkeammalla. Äärimmäisessä fyysisessä rasituksessa kehon lämpötila voi nousta jopa 39 asteeseen. Yli 41 asteen lämpötilat ovat hyvin epätavallisia ja korkein mitattu kuume on 44,5 astetta, jota on havaittu lämpöhalvauksesta kärsivillä. Tätä tasoa korkeammista kuumeista harvoin selvitään.
Keho säätelee lämpötilaa kasvattamalla aineenvaihduntaa tai tekemällä lihastyötä. Lihakset ovat suurin lämmöntuottaja, mistä johtuen ihminen hytisee, vapisee ja värisee vilusta kun sisäistä lämpötilaa on nostettava. Kehon lämpötila voi muuttua myös muilla tavoilla kuin aivojen hypotalamuksen lämpökeskuksen säätelemänä. Lämpimässä ympäristössä, suorassa auringonvalossa ja kosteissa olosuhteissa voi nousta kuume. Kuumuus ja kosteus vaikuttavat siten, että verenkierron lisääminen iholla ja hikoilu eivät enää viilennä tarpeeksi. Hikoilu lisää yleensä lämmönhukkaa siksi, että veden haihtumiseen kuluu energiaa.
Kuumeeseen johtava biologinen tapahtumaketju tunnetaan hyvin. Siihen kuuluu joukko aineita ja kehon prosesseja.
Sanalista
Sarkoidoosi – krooninen sairaus, joka ilmenee mm. tuberkuloosia muistuttavina muutoksina iholla.
Hepatiitti – tulehdus maksassa.
Haavainen koliitti – krooninen tulehdus paksusuolessa.
Crohnin tauti – krooninen paikallinen tulehdus suolistossa.
Fabryn tauti – harvinainen, periytyvä sisältävä rasva-aineita pilkkovan entsyymin puutoksesta johtuva sairaus, joka aiheuttaa mm. hermokipua.
Porfyriinit – raudattomien aineiden joukko. Porfyriinejä löytyy mm. verestä ja virtsasta.
Kihti – aineenvaihdunnan sairaus, joka voi johtaa kivuliaisiin niveltulehduksiin.
Myrkyllinen struuma – kilpirauhasen sairaalloinen liikakasvu.
Feokromosytooma – lisämunuaisten ytimissä esiintyvät, usein hyvänlaatuiset kasvaimet.
Side- ja tukikudoksen sairaudet – sairauksia, joissa immuunipuolustus hyökkää omia kudoksia vastaan.
Jättisoluartriitti – tulehdustyyppi, jossa pienien valtimoiden sisin kerros paksuuntuu sidekudoksella.
Vaskuliitti – tulehdus verisuonen seinämässä.
SLE eli hajapesäkkeinen punahukka – autoimmuunisairaus, joka voi vaikuttaa moniin eri elinkokonaisuuksiin.
Keuhkoembolia – veritulpat keuhkovaltimoissa.
Bakteeri-, virus- ja sieni-infektiot ovat kuumeen tavallisimmat syyt
Useimmiten kuumeen aiheuttaa infektio ilma- tai virtsateissä. Kuume voi kuitenkin johtua myös muista tulehdussairauksista tai esimerkiksi infarkteista (jotka ovat useimmiten tukoksia aivojen, keuhkojen tai sydämen verisuonissa), kilpirauhasen liikatoiminnasta, pahanlaatuisista kasvaimista tai verisyövästä.
Kuume on yleistä ikääntyneillä, usein monia sairauksia sairastavilla henkilöillä. Vanhusten määrä on koko ajan kasvussa, joten yhä suurempi osa kansasta tarvitsee hoitoa. Hoitotilanteessa infektioiden kontrolloiminen on vaikeaa tarttumisen helppouden ja oireiden moniselitteisyyden takia. Sairailla ja iäkkäillä potilailla tulehdus saattaa ilmetä sekavuutena, virtsankarkailuna, kaatuiluna, vähentyneenä liikuntakykynä, ruokahalun pienenemisenä tai kommunikaatiovaikeuksina. Kuume ei näillä potilailla kuitenkaan aina esiinny tulehduksen oireena, joten heidän hoitoonsa on omat ohjeet.
Kuumetta voivat aiheuttaa aivojen lämpökeskusta vahingoittavat sairaudet, kuten aivokasvaimet, aivoverenvuoto, veritulpat aivoissa tai lämpöhalvaus. Näiden lisäksi kuumetta aiheuttavat myös:
- Kaikki bakteeri-, virus-, riketsia-, klamydia- ja loisperäiset infektiot.
- Immuunijärjestelmän häiriöistä johtuvat sairaudet, kuten sidekudossairaudet, lääkereaktiot ja immunikato (AIDS).
- Verisuonten tulehdukset ja tukokset sekä kuoliot kudoksissa. Erilaisten vammojen yhteydessä esiintyy usein kuumetta.
- Granuloomasairaudet, kuten sarkoidoosi ja granulomatoosi.
- Suolen tulehtumisesta johtuvat sairaudet, kuten haavainen koliitti ja Crohnin tauti sekä muut tulehdukset mahassa sekä haiman akuutti tulehdus ja hepatiitti.
- Pahanlaatuiset kasvaimet, etenkin jos ne liittyvät luuytimeen, vereen, tai imukudokseen. Kuumetta esiintyy usein näiden varhaisena oireena. Sen sijaan muut kasvaimet esimerkiksi munuaisissa, haimassa, keuhkoissa, maksassa ja luukudoksessa harvemmin ilmenevät kuumeena. Etäpesäkkeiden muodostuessa, nekroosin eli akuutin patologisen solukuoleman yhteydessä ja elinten poistoteiden tukkeutuessa tai tulehtuessa kuume on yleistä.
- Tietyt akuutit aineenvaihdunnan häiriöt kuten kihti, Fabryn tauti ja porfyria. Lisämunuaisten ja kilpirauhasten toiminnan häiriöt ja feokromosytooma taas harvemmin näkyvät kuumeena. Kihdissä tulehdusreaktio aktivoituu ja esimerkiksi struumassa ja feokromosytoomassa lämpösäätelyssä tapahtuu muutoksia.
Kuinka kuumetta tulee hoitaa?
Kuumeen hoidossa aikuisille suositellaan viileää huonelämpötilaa, viileitä vaatteita sekä kylmää ja kosteaa käärettä otsalle ja käsivarsille. Kannattaa juoda paljon ja käyttää tarpeen mukaan kuumetta alentavia lääkkeitä. Lapsille suositellaan samoja käytäntöjä, mutta heidän lämpötilansa tulee mitata puolen tunnin välein. Jos lapsi saa lämpökouristuksia (menettää tajuntansa, jäykistyy, muuttuu suun ympäriltä sinertäväksi tai hänen jalkojaan ja käsiään nykii) täytyy lapsi asettaa kyljelleen, viilentää häntä kylmällä vedellä kostutetulla liinalla ja ottaa yhteyttä lääkäriin.
Kuumeen syyt ovat aikuisilla usein tunnettuja
Aikuisen kuumetilan syy tunnetaan useimmiten, vaikka ei tarkkaan tiedettäisikään, mikä virus tai bakteeri infektion on aiheuttanut. Jos kuume nousee yli 38,3 asteen vähintään kolmen viikon (tai diagnosoimattomana yhden viikon) ajan, on kyseessä epäselvistä syistä johtuva kuume. Toisinaan syitä on todella vaikea löytää. Epäselvän pitkittyneen kuumeen on todettu johtuvan 30 prosentilla tapauksista infektiosta, 20 prosentilla pahanlaatuisesta syövästä, 16 prosentilla sidekudossairauksista, 16 prosentilla muista tunnetuista syistä ja 18 prosentilla tuntemattomiksi jääneistä syistä.
Kuumetta aiheuttavista infektioista huomattavimpia ovat sydänläpissä usein sepsiksen eli verenmyrkytyksen yhteydessä esiintyvät infektiot sekä tuberkuloosi ja visvanmuodostus mahassa. Syövistä kuumetta aiheuttavat etenkin lymfoomat (imukudoksen syövät) ja sidekudossairauksista etenkin jättisoluartriitti, vaskuliitit ja SLE. Muista syistä huomattavia ovat keuhkoemboliat, lääkkeistä johtuvat kuumeet ja tulehtuneen suolen oireyhtymä. Usein kuume saattaa kadota itsestään.
Lapsen epäselvä kuume
Lasten epäselväksi kuumeeksi luokitellaan ruumiinlämpö, joka peräaukosta mitattuna ylittää 38,5 celsiusastetta yli kahden viikon ajan, eikä kuumeelle ole tunnettua syytä sairaushistorian tai tutkimuksen perusteella.
Infektiot ovat yleisin syy. Niistä johtuu yli puolet lasten kuumeilusta. Infektioista 65 prosenttia on virusperäisiä alle kuusivuotiailla lapsilla. Alle kaksivuotiailla tavallisimmat infektiot ovat ylemmissä ilmateissä tai virusperäisiä. Sydänläppien tulehdus (endokardiitti) ja mononukleoosi yleistyvät kuudennen ikävuoden jälkeen. Sidekudossairaudet ja tulehtuneen suolen oireyhtymät aiheuttavat 20 prosenttia kuumetiloista ja pahanlaaatuiset kasvaimet, usein vereen tai imusolmukkeisiin liittyvät, aiheuttavat kymmenen prosenttia. Joukko muita sairauksia aiheuttaa kymmenen prosenttia epäselvistä kuumetapauksista lapsilla.
Milloin on hakeuduttava lääkärin hoitoon?
Aikuisen tulee hankkiutua lääkäriin, jos kuume kestää kauemmin kuin kolme tai neljä päivää tai katoaa muutaman päivän kuluttua ja sitten palaa. Jos tuntee itsensä uupuneeksi, kärsii vilunväristyksistä tai nesteen juomisessa on vaikeuksia, täytyy lääkäriin myös hakeutua välittömästi.
Jos alle kolmikuukautisella lapsella on kuumetta tai hän ei halua juoda, on hakeuduttava sairaanhoitoon. Jos lapsella on kuumekouristuksia, vakavaa uupumusta, vilunväristyksiä tai vaikeuksia nesteiden saamisessa, on välittömästi otettava yhteyttä lääkäriin.
Faktoja kuumeesta
Kuume määritellään ruumiinlämmön nousuksi 37,5 celsiusasteen ylle aamuisin ja iltapäivisin yli 38 asteen. Lämpö mitataan peräaukon kautta. Lämmön voi mitata myös suusta, kainalosta tai korvakäytävästä, mutta peräaukon kautta saadaan tarkimmat tulokset. Kuumemittareita alettiin käyttää 1800-luvun puolivälissä, mutta kuumeen tiedettiin usein olevan sairauden merkki jo Hippokrateen aikoina. Oliver Heath kirjoitti vuonna 1924 ensimmäisenä artikkelin kuumeen syistä ja vaikutuksista.
