Kaikki multippeliskleroosista (MS-tauti)

Emme vielä tänäkään päivänä tiedä, mikä aiheuttaa MS-taudin. Meillä on kuitenkin parempi käsitys siitä, miten tautia voidaan hoitaa ja oireita lievittää, vaikka parannuskeinoa MS-tautiin ei olekaan.

MS-tauti vaikuttaa keskushermostoon, selkäytimeen ja aivoihin. Tautiin kuuluvat niin paremmat kuin huonommat ajat. Joskus oireet ovat todella pahoja, mutta toisinaan vointi on suhteellisen hyvä. Jotkut kertovat kärsineensä näkövaikeuksista ja toisilla taas esimerkiksi kävely muuttuu hankalaksi. Nämä oireet tosin täsmäävät monen muunkin sairauden kanssa. 

Joskus tieto MS-taudista otetaan vastaan surullisin mielin, mutta toisaalta lääkityksen ja hoitojen ansiosta potilaat voivat elää melko tavallistakin elämää taudista huolimatta.

Mikä on MS?

MS on siis aivoihin, selkäytimeen ja keskushermostoon vaikuttava sairaus. Taudissa hermosyiden tulehdus aiheuttaa keskushermostoon menevien impulssien heikkenemistä.

MS puhkeaa yleisimmin 20–40-vuotiaille. Naiset sairastavat MS-tautia miehiä useammin. Jos koet sinulla olevan esimerkiksi tasapaino-ongelmia tai ongelmia näön kanssa ja olet huolestunut, ota yhteyttä lääkäriin. 

MS on autoimmuunisairaus. Tämä tarkoittaa sitä, että keho luulee joidenkin sen normaalien toimintojen olevan haitallisia ja menee puolustustilaan. Keho siis hyökkää itseään vastaan ja luo sairauksia, kuten MS, jossa aivoihin ja selkäytimeen hyökätään. 

Taudin aiheuttajat ja perinnöllisyys

Jos jompikumpi vanhemmista sairastaa, on lapsellakin riski saada MS-tauti. Riski on todella pieni ja ei ole olemassa mitään suosituksia siitä, etteikö lapsia voisi hankkia, jos perheessä on MS-tautia. MS-taudin riski saattaa johtua geeneistä, jotka ohjaavat immuunijärjestelmää. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan löydetty varsinaista ’’MS-geeniä’’. MS-tauti on todella harvinainen lapsilla ja vain harvoin sitä tavataankin alle 16-vuotiailla. 

Mikä aiheuttaa MS-taudin? Tupakointi on yksi riskitekijä. Tupakointi voi aiheuttaa MS-tautia sekä pahentaa sen oireita. MS on niin sanotusti monen tekijän summa, eli ei ole vain yhtä taudin aiheuttajaa. Syyt voivat olla esimerkiksi stressi, ruokavalio, hormonit (tämä voi olla yksi selitys sille, miksi naiset kärsivät taudista useammin) ja virustulehdukset. 

Oireet ja taudin toteaminen

Monissa sairauksissa oireet ovat yksilöllisiä. MS-tauti ei ole poikkeus, vaan siinäkin oireita voi olla useita ja ne voivat vaihdella. 

MS-taudin yhteydessä näköhäiriöt ovat yleisiä. Näön hämärtyessä tai värinäköön liittyvissä vaikeuksissa tulee ottaa yhteyttä silmälääkäriin, joka pystyy tekemään diagnoosin. 

Tasapaino-ongelmat ovat toinen yleinen oire. Kävely tai liikkeiden hallinta voi tuntua haastavalta. Lisäksi MS-tautiin voi liittyä puhtaasti fyysisiä oireita, kuten mielialan vaihteluita, muistihäiriöitä ja masennusta.

Taudin toteamisen kannalta on helpompaa, mikäli pystyt kuvailemaan tarkasti omaa terveyttäsi ja oireitasi. Lisäksi MRI ja selkäydinnestetestit auttavat diagnoosin tekemisessä. Taudin varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää. 

Koska MS-taudin oireet tulevat vaihtelevasti, et aina yhdistä niitä tautiin. 

Oireet vaihtelevat kausittain

Taudin kuva vaihtelee potilaasta riippuen ja on mahdoton ennustaa etukäteen, miten MS-tauti etenee kunkin siihen sairastuneen kohdalla. Taudin kanssa pystyy elämään useita vuosia, vaikka siihen ei olekaan parannuskeinoa. Lisäksi taudin oireet vaivaavat ja vaihtelevat yleensä kausittain. Vaihtelevista oireista huolimatta MS-tauti pystytään nykyään toteamaan ja väärän diagnoosin riski on todella pieni.

MS-taudin hoito

Monista terveyskeskuksista löytyy MS-tautiin ja sen hoitoon erikoistuneita henkilöitä. Tämä ’’tiimi’’ koostuu neurologeista, erikoissairaanhoitajista, fysioterapeuteista, toimintaterapeuteista, sosiaalityöntekijöistä, ravitsemusterapeuteista, puheterapeuteista ja joskus jopa neuropsykologeista. Näiden ammattilaisten avulla jokainen potilas saa kattavaa ja omiin tarpeisiinsa sopivaa apua sairautensa hoitoon. 

Liikunnan lisäksi elintapojen muutokset ja lääkkeet helpottavat MS-taudin oireita. Pistoksina tai tiputuksena annettavat lääkkeet auttavat pahenemisvaiheita aiheuttavaan tulehdukseen ja niitä annetaan yleensä useita vuosia olon parantamiseksi ja taudin etenemisen estämiseksi. 

Vuonna 2011 hyväksyttiin uusi tablettina otettava MS-lääke. Lääke osoittautui tehokkaaksi pahenemisvaiheiden aikana. Lääke vähentää tulehduksen aiheuttamia hermovaurioita ja se lievittää mm. muistin heikkenemistä ja väsymystä, jotka ovat yleisiä oireita MS-potilailla. 

Tautia on tärkeää hoitaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. MS-potilaan elämästä voidaan tehdä hyvä taudin toteamisen jälkeenkin. 

Elämää MS-taudin kanssa

Tieto MS-taudista otetaan vastaan monenlaisin tuntein. Jotkut ovat helpottuneita saadessaan diagnoosin mahdollisesti jo jonkin aikaa jatkuneille oireilleen. Toiset ottavat tiedon parantumattomasta taudista vastaan raskain mielin. MS-tauti ei kuitenkaan vaikuta elinaikaan ja paljon on kiinni potilaasta itsestään, miten hän suhtautuu elämään MS-taudin kanssa.

Aiemmin taudin toteaminen kesti kauan, mutta nykyisin se tapahtuu paljon nopeammin. Koska oireet ovat moninaisia ja ne tulevat ja menevät, voi joskus mennä aikaa ennen kuin tautia osataan epäillä. 

Hoidoilla voidaan lievittää oireita, mutta ne eivät paranna MS-tautia. Siksi on tärkeää tehdä potilaalle selväksi, että hänen täytyy olla aktiivinen oman hoitonsa suhteen, ottaa lääkkeensä sekä tehdä fyysisiä harjoitteita. 

Myös avun pyytäminen on tärkeää. Sairauden kanssa ei ole yksin. On muitakin MS-potilaita, joihin voi saada yhteyden esimerkiksi erilaisten järjestöjen kautta. Myös MS-taudin kohdalla vertaistuella on suuri merkitys. 

Tärkeintä on, että potilaasta itsestä tuntuu hyvältä.