Oireet tulevat usein salakavalasti, minkä vuoksi diabetes voi olla vaikea havaita. Diabetesta sairastavan tulee tutkituttaa sekä silmät että keho säännöllisesti, jotta muutokset havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On tärkeä käydä lääkäreiden ja terveysviranomaisten suosittelemissa terveystarkastuksissa.
Oikealla ravinnolla, liikunnalla ja hoidolla voi kuitenkin elää lähes normaalia elämää ilman verensokerin vaihtelua ja painon nousua, jotka voivat muuten liittyä sairauteen ja hoitoon.
Diabeteksen syyt
Diabetes on yhteisnimi useille sairauksille, joille on yhteistä, että tautiin sairastuvan veressä on liikaa sokeria, glukoosia. Suomessa yhdeksällä kymmenestä diabetesta sairastavista on tyypin 2 diabetes, mikä tarkoittaa yhteensä noin 400 000 ihmistä, ja arvioidaan, että noin 50 000 ihmisen sairaus on havaitsematta.
Syynä veren sokeripitoisuuden lisääntymiseen on se, että sokerin kulkeutumista soluihin ohjaavaa insuliinihormonia ei ole riittävästi tai että solujen herkkyys hormonille on pienentynyt. Elimistön oma insuliini toimii portinvartijana soluseinässä ja huolehtii sokerin pääsystä soluihin. Sokeri on polttoaine, jonka ansiosta lihakset ja aivot toimivat. Sokerin pääsy soluihin kytkeytyy päälle ja pois päältä tarpeen mukaan, mistä terve elimistö huolehtii itse. Tauti saa alkunsa, kun keho ei pysty huolehtimaan veren sisältämästä sokerin muodossa olevasta ravinnosta. Pitkällä aikavälillä tämä vahingoittaa hermostoa ja verisuonia sekä eri elimiä. Syynä on insuliinin puute tai kehon kyvyttömyys hyödyntää tehokkaasti olemassa olevaa hormonia.
Tyypin 2 diabeteksen oireet
Yleensä verensokeri nousee hitaasti usean vuoden aikana ja oireita voi siksi olla vaikea huomata. Jos tyypin 2 diabetes on oireeton, taudin havaitseminen voi olla hyvin vaikeaa. Oireet saattavat usein kehittyä vähitellen pitkän ajan kuluessa. Tavallisesti ihminen tuntee itsensä väsyneeksi, veltoksi, janoiseksi ja joutuu virtsaamaan usein.
Diabeteksen yleisiä oireita
- Epätavallinen jano.
- Tiheämpi ja toistuvampi virtsaamisen tarve.
- Fyysinen ja/tai psyykkinen väsymys ja voimattomuus.
- Näkö on heikompi ja sumuinen.
- Käsien ja jalkojen puutuminen.
- Alapään kutina.
Jos vastasit ”kyllä” yhteen tai useampaan väitteeseen, on olemassa riski, että olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Jos sinulla on jokin oireista tai epäilet tyypin 2 diabetesta, ota yhteyttä terveydenhuoltoon tarkempia tutkimuksia varten.
Tyypin 2 diabeteksen syyt ja riskit
On todettu, että tyypin 2 diabetes voi olla perinnöllinen, mutta se on myös vahvasti sidoksissa elintapoihin. Koska tauti voi aiheuttaa elämänlaatuun vaikuttavia vaurioita, on tärkeää havaita diabetes, aloittaa elintapamuutokset ja aloittaa hoito mahdollisimman pian. Diabetesta on seurattava jatkuvasti terveystarkastuksilla, jotta mahdollisten tulevien komplikaatioiden, kuten sydän- ja verisuonitautien, riskiä voidaan vähentää. Koska verisuonivaurioita syntyy usein ensimmäisenä pieniin verisuoniin, esimerkiksi silmien verisuoniin, on myös tärkeä tutkituttaa silmät säännöllisesti. Kuten muutkin oireet, näkökyvyn muutokset tapahtuvat yleensä vähitellen, minkä vuoksi säännölliset silmäpohjatutkimukset ovat tärkeitä. Kun mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa, onnistuneen hoidon edellytykset ovat hyvät. Sen jälkeen kun säännölliset silmänpohjatutkimukset otettiin käyttöön, diabeteksesta johtuvien sokeutumisten määrä on laskenut voimakkaasti.
Tyypin 2 diabeteksen riskiä lisäävät tekijät:
- Ylipaino.
- Korkea ikä.
- Tupakointi.
- Stressi.
- Suvussa esiintyy tautia.
Elimistön oma insuliini on hormoni, joka säätelee veressä olevan sokerin määrää. Jos sairastuu tyypin 2 diabetekseen, se tarkoittaa, että insuliinin tuotanto on heikentynyt ja että solujen herkkyys hormonille on pienentynyt. Liian suuri rasvan määrä vaikuttaa kehon soluihin ja tekee niistä vähemmän herkkiä kehon omalle insuliinille. Siksi ylipaino ja lihavuus ovat tärkeä syy tyypin 2 diabetekselle.
Tästä aiheutuu ongelmia elimistölle, joka tarvitsee sokeria solujen sisällä eikä verenkierrossa. Tämä koskee erityisesti aivoja, jotka ovat erityisen herkkiä muutoksille kehon energia-aineenvaihdunnassa. Liian korkea verensokeritaso voi vahingoittaa kaikkein pienimpiäkin verisuonia, jotka vaikuttavat esimerkiksi munuaisiin, silmiin ja hermoihin. Mitä aikaisemmin tauti havaitaan ja hoidetaan, sitä parempi on tulevaisuuden ennuste tulevaisuudelle. Siksi diabetesta on seurattava jatkuvasti ja käytävä suositelluissa terveystarkastuksissa.
Huonossa hoitotasapainossa olevan tyypin 2 diabeteksen riskit:
- Verisuonten kalkkeutuminen.
- Veritulpat, jotka voivat aiheuttaa aivohalvauksen ja sydäninfarktin.
- Hiussuonten vaurioituminen, joka voi johtaa munuais- ja silmäsairauksiin sekä impotenssiin.
- Säärien ja jalkojen tunnottomuus sekä huonosti parantuvat haavaumat.
Tyypin 2 diabeteksen diagnosointi
Varhainen diagnosointi antaa paremmat edellytykset terveemmälle elämälle. Terveyskeskuksessa yksinkertaisella verikokeella voidaan mitata verensokerin taso normaalin levon jälkeen, niin kutsuttu paastoverensokeri (paastoglukoosi). Kohonnut arvo kertoo diabeteksen riskistä. Kaksi kahtena eri päivänä otettua paastoglukoosinäytettä, joissa glukoosin pitoisuudeksi mitataan 7 mmol/l tai enemmän, antavat diabetesdiagnoosin. Niistä ei kuitenkaan käy ilmi, mikä diabeteksen tyyppi on. Yli 40-vuotiailla, jotka kärsivät vyötärölihavuudesta ja joiden suvussa esiintyy tyypin 2 diabetesta, diagnoosi on kuitenkin lähes aina tyypin 2 diabetes.
Verikokeiden lisäksi voidaan tehdä myös sokerirasituskoe, jossa aamulla yön paastoamisen jälkeen juodaan sokeriliuosta. Kahden tunnin kuluttua mitataan verensokeri. Jos verensokerin taso on normaali, myös glukoosin sieto on normaali. Jos arvot ovat sitä vastoin edelleen korkeat, se kertoo heikentyneestä glukoosin siedosta ja on merkki diabeteksesta.
Tyypin 2 diabeteksen hoito
Koska elintavat vaikuttavat diabetekseen, terveet elintavat ovat välttämättömyys. Liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat jopa laskea verensokeriarvoja. Liikunnalla on suuri vaikutus insuliiniherkkyyteen ja 30-40 minuutin treeni vaikuttaa vielä kahden päivän kuluttua. Pohjimmiltaan kyse on terveellisempien elintapojen löytämisestä, mistä on hyötyä jokaiselle.
Elintapamuutokset riittävät kuitenkin yksinään hoidoksi. Ennemmin tai myöhemmin voidaan tarvita jonkinlaista lääkitystä. Monet yhdistävät diabeteksen pistoksiin, mutta on olemassa myös muita hoitoja. Tärkeintä lääkityksessä on että potilaan vointi on hyvä ja että lääkehoidolla päästään tavoitearvoihin mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla. Käytetyt tavoitearvot ovat HbA1c, joka mittaa verensokerin tasoa viimeisten kahden tai kolmen kuukauden aikana. Tavoitearvo on alle 52 mmol/l (tai 6 %, kuten sitä aiemmin käytössä olleilla prosenttiarvoilla ilmaistiin)
Tyypin 2 diabeteksen lääkehoidot
- Biguanidit nostavat solujen herkkyyttä insuliinille. Solut pystyvät ottamaan sokeria verestä siten, että verensokeriarvo laskee ilman, että se laskee liian alhaiseksi. Biguanideja suositellaan ensimmäiseksi hoidoksi.
- Sulfonyyliureat lisäävät elimistön omaa insuliinintuotantoa. Hoito vaikuttaa parhaiten ensimmäisinä vuosina tyypin 2 diabetesdiagnoosin jälkeen, kun oma insuliinintuotanto on vielä suhteellisen hyvä.
- Glinidit lisäävät elimistön omaa insuliinintuotantoa. Glinidejä kutsutaan joskus ateriatableteiksi.
- Akarboosi estää tai hidastaa sokerin imeytymistä suolistosta vereen.
- Glitatsonit alentavat verensokeritasoja ja parantavat rasvasolujen herkkyyttä elimistön insuliinille.
- GLP1-reseptoriantagonistit ovat suhteellisen uusi diabeteslääkkeiden ryhmä. Syödessä suolistossa muodostuu hormonia, joka vaikuttaa haimaan niin, että se lisää insuliinin tuotantoa ja olo tuntuu nopeammin kylläiselle. GLP1-reseptoriantagonistit toimivat hormonin tavoin.
- SGLT2:n estäjät ovat myös uusi diabeteslääkkeiden ryhmä. Lääke saa munuaiset erittämään enemmän sokeria virtsaan.
Valtaosa tyypin 2 diabetekseen sairastuneista tarvitsee jossain vaiheessa synteettistä hormonia, kun kehon oma insuliinin tuotanto ei riitä. Hormonia on nopeavaikutteista ja pitkävaikutteista. Nopeavaikutteinen otetaan ennen aterioita, pitkävaikutteinen illalla. Hormoni annostellaan ruiskusta, jossa säädetään oikea annostus ja pistetään se ihon alle ohuella neulalla. Tyypin 2 diabeteksessa hormoni yhdistetään joskus muihin diabeteslääkkeisiin, kuten biguanideihin. Hormonihoito voi johtaa painonnousuun tai alhaiseen verensokeriin, mutta on tehokas tapa alentaa korkeaa verensokeritasoa.
Huomioitavaa tyypin 2 diabeteksen lääkehoidossa
Monet tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetyistä lääkkeistä voivat johtaa haittavaikutuksena matalaa verensokeria. Matalan verensokerin oireet voivat olla epämiellyttäviä ja ne huolestuttavat monia potilaita. Oireita voivat olla jaksamattomuus, ärtyneisyys ja huimaus, joka voi aiheuttaa vaaran esimerkiksi autoillessa tai muualla, jossa on riski vahingoittaa itseään ja muita. Diabeetikon on tärkeä tuntea omat oireensa, jotta mahdollisen kohonneen tai alentuneen verensokerin saa korjattua nopeasti ja tehokkaasti. Markkinoille on tullut tablettimuotoisia lääkkeitä, joilla ei ole näitä haittavaikutuksia ja jotka ehkäisevät odottamattomia verensokerin tason muutoksia.
Jos tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta hoidetaan insuliinilla, on tärkeää seurata verensokeria päivittäin. Erityisen tärkeää on varoa, ettei verensokeri laske liian matalalle. Perinteinen tapa tarkistaa verensokeri on pistää sormea useita kertoja päivässä ja käyttää verensokerimittaria.
Nykyään on olemassa erilaisia teknisiä apuvälineitä, jotka helpottavat päivittäistä verensokerin hallintaa. Yksi näistä apuvälineistä on jatkuva glukoosinseuranta. Seurannassa olkavarren takapuolella tai vatsassa (vaihtelee valmistajan mukaan) oleva anturi mittaa solujen välisen nesteen glukoosipitoisuuden, ja tieto synkronoidaan Bluetooth-tekniikan avulla älypuhelimen sovelluksen kanssa joka minuutti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laite voi lyhentää insuliinilla hoidetun diabeteksen alhaisen verensokerin aikaa ja myös parantaa verensokerin hallintaa yleisesti. Jatkuvaan glukoosinseurantaan tarkoitetun laitteen määrää terveydenhuollon ammattilainen.
Toinen tietyillä lääkkeillä oleva haittavaikutus on painonnousu. Se voi tuntua turhauttavalta potilaasta, joka yrittää pudottaa painoa tietäen, että painonnousu pahentaa tautia.
Jokaista hoidetaan yksilöllisesti ja hoidon optimoinnista on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Hoidon tarve muuttuu lisäksi vuosien mittaan, joten hoitotoimenpiteitä ja lääkitystä tulee seurata jatkuvasti. Hoitoon sitoutuminen on sen vuoksi tärkeää ja myös ongelmista kertominen, jos tuntuu, että huolenpito ei ole riittävää.
Elämä 2 tyypin diabeteksen kanssa
Elämä diabeteksen kanssa merkitsee elintapojen muutosta. Eikä vain osana hoitoa, vaan terveydestä ja hyvinvoinnista on huolehdittava sekä ennen kaikkea verensokeria seurattava. Säännöllisissä tarkastuksissa mahdolliset muutokset voidaan havaita ajoissa ja nähdä, tarvitaanko hoitoa ja jos, niin mitä.
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voi nostaa verenpainetta ja kolesterolitasoja. Diabetes voi aiheuttaa myös muita vaurioita, kuten munuais- ja hermosto-ongelmia sekä näön heikkenemisen. Siksi on tärkeää oppia tuntemaan oma kehonsa, keskustella jatkuvasti terveydenhuollon kanssa sekä käydä suositelluissa terveystarkastuksissa. Monilla vastaanotoilla on erillisiä diabetesryhmiä, joissa voi tavata lääkäreitä, ravitsemusterapeutteja ja diabeteshoitajia. Heidän jokaisen tavoitteena on auttaa sinua saavuttamaan räätälöimällä ruoka, liikunta ja lääkehoito.
Diabetes ja Covid-19
Koska Covid-19-taudin aiheuttava virus on uusi, ei vielä tiedetä tarpeeksi siitä, mitkä ryhmät ovat erityisen alttiita vakavalle infektiolle ja missä laajuudessa. Tiedetään kuitenkin, että pelkkä diabetes ei kuulu Covid-19-taudin riskiryhmään. Tutkimukset osoittavat, korkea ikä on suurin riskitekijä ja että korkea ikä yhdistettynä perussairauksiin, kuten kohonnut verenpaine, sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosairaus, tai diabeteskomplikaatiot ovat hieman yliedustettuina vakavien tapausten joukossa.
