Carin Aissan kaksisuuntainen mielialahäiriö todettiin vasta psykiatrisella osastolla. Oikea diagnoosi auttoi myös ystäviä ja perheenjäseniä ymmärtämään hänen voimakkaita mielialavaihtelujaan.
Vuodenaikojen vaihtelut ovat vaikuttaneet Carinin mielialaan jo 11-vuotiaasta alkaen. Psyykkisistä sairauksista ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävästi tietoa, joten kaksisuuntaisen mielialahäiriön toteamiseen kului runsaasti aikaa. Talvella olin aina vähän allapäin, kesällä taas täynnä energiaa ja kevät- ja syyskaudella olin yleensä “normaali”, kertoo Carin. Ystäväni ovat kertoneet, että he pitävät minusta eniten välikausina, eli syksyllä ja keväällä.
Nimi: Carin Aissa
Ikä: 49 vuotta
Perhe: mies ja kaksi hänen teini-ikäistä lastaan
Asunto: huoneisto Tukholman keskustassa
Ammatti: toimittaja, valmentaja ja luennoitsija
– Minut otettiin 34-vuotiaana ensimmäistä kertaa Danderydin psykiatriselle osastolle vaikean masennuksen takia. Syynä oli stressaavasta työstä ja tuhoisasta suhteesta johtuva vaikea elämäntilanne.
Carin sai masennuslääkkeitä, mutta tällöin ei huomattu, että hän kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Carin pääsi kotiin, mutta ei voinut hyvin eikä pystynyt huolehtimaan itsestään. Hänen isäntä yritti olla avuksi parhaansa mukaan ja piilotti Carinin veitset itsemurhayrityksen pelossa. Carinin 34-vuotisjuhlien jälkeisenä päivänä äiti, isä ja lääkäri hakivat hänet psykiatriselle osastolle.
– En ollut koskaan ollut niin peloissani, mutta ymmärrän nyt, että se oli tilanteessa ainoa ratkaisu. Diagnoosi oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, mikä helpotti perheeni ja ystävieni oloa siten, että outo käytökseni sai selityksen. Sain myös selville, että suvussani on ollut maniasta kärsiviä.
Tietoruutu
Kaksisuuntainen ja yksisuuntainen mielialahäiriö
Kaksisuuntainen mielialahäiriö koostuu maanisista ja depressiivisistä kausista. Yksisuuntainen häiriö on puolestaan aina depressiivistä. Sekä masennuksessa että maniassa on kyse mielialan siirtymästä.
Aikaisia merkkejä masennuksesta:
- On vaikeaa kiinnostua mistään.
- Keskittymiskyky heikkenee.
- Unettomuus ja/tai ruokahaluttomuus.
Aikaisia merkkejä maniasta:
- Vähäinen uni.
- Toiminnallisuus lisääntyy.
- Kaiken kokeminen hyvin voimakkaasti.
Maanisina kausina Carin saattoi kirjoittaa yötä myöden ja ideoita oli loppumattomiin. Hän ei kuitenkaan ehtinyt toteuttaa yhtä ajatusta ennen kuin seuraava tuli mieleen. Hän saattoi myös menettää itsehillintänsä ja haukkua ystäviään ja työtovereitaan.
– Sain kuulla, miten hyvä olin, ja se ruokki tietynlaista suuruudenhulluutta. Kun vajosin taas masennukseen, voin uskomattoman huonosti ja koin itseni täysin arvottomaksi. Olen kiitollinen kaikesta avusta ja ymmärryksestä, joita olen saanut perheeltäni ja ystäviltäni.
Carin sai Litium-lääkityksen, mutta se aiheutti hänelle vaikean aknen. Seuraavaksi kokeiltiin Erginyl-lääkettä, joka toimi paremmin. Hyvän lääkityksen ansiosta sairaus on ollut oireeton jo 11 vuoden ajan.
– Syynä on myös, että tiedän nykyään enemmän sairaudestani. Pidän huolta, että saan nukkua ja syödä riittävästi, vältän liikaa stressiä ja käytän alkoholia kohtuullisesti, sillä muuten sairaus voi puhjeta uudelleen.
Carin otti yhteyttä psyykkisesti sairaiden Balans-yhdistykseen ja huomasi tilanteen helpottuvan, kun hän saattoi kertoa diagnoosistaan avoimesti ja salailematta.
– Koin tulleeni ymmärretyksi ja saatoin jälleen olla oma itseni. Tulevaisuus näyttää valoisalta ja olen menossa mindfulness-kurssille, jotta oppisin stressaamaan vähemmän ja elämään hetkessä. Teen puolipäivätyötä yrityksessäni ja valmennan muita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneita, luennoin ja kirjoitan. Haluan kertoa kaikille, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät eivät ole vaarallisia muille, vaan vain itselleen.
Tietoruutu
Carinin vinkit kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville:
- Tutustu kaikkeen mahdolliseen tietoon sairaudesta.
- Opettele tunnistamaan oireet.
- Opettele käyttämään lääkkeitä oikein.
- Puhu muiden kaksinsuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien kanssa.
- Ota yhteyttä tukiryhmiin ja yhdistyksiin.
- Vältä stressiä ja alkoholia – muista nukkua riittävästi.
Carinin vinkit sairastuneiden läheisille:
- Ota yhteyttä läheisten tukiryhmiin.
Tietoruutu
Esiintyneisyys ja ennuste
Masennus on hyvin yleistä ja noin 50–70 prosenttia sairastuneista sairastuu uudelleen. Jokainen masennuskausi lisää mahdollisuutta sairastua uudelleen ja tutkimusten mukaan kaudet tihenevät vuosien myötä. Tutkimuksissa on todettu, että jopa puolet masennuspotilaista kärsii jonkinasteisesta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Bipoläärinen eli kaksisuuntainen muoto on yleensä vakavampi kuin yksisuuntainen. Sairastuminen tapahtuu aiemmin, usein jo teini-iässä ja uusien sairastumiskertojen riski on korkeampi. Tämä tarkoittaa, että maniasta kerran käsineillä henkilöillä on lähes 100-prosenttinen riski sairastua uudelleen. Ei kuitenkaan voida etukäteen sanoa, milloin seuraava sairastumiskausi alkaa.
Syyt
Aivojen biokemialliset reaktiot ovat häiriintyneet niin masennuksessa kuin maniassakin. Aivoverenkierrossa ja kehon hormonitasapainossa on muutoksia. Sairaudella on selkeästi periytyviä ominaisuuksia. Aikaiset sairastumistapaukset johtuvat usein stressistä (kuten lähisukulaisen kuolema, vaikeat ihmissuhteet tai vaikea työtilanne). Aikaa myöden sairaus puhkeaa kuin itsestään ja laukaisevia tekijöitä on vaikeampi erottaa.
Hoito
Manian hoidossa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Tästä on ollut suurta hyötyä monilla potilaille. Modernit hoitomuodot vahvistavat ja normalisoivat aivojen omia tasapainottavia järjestelmiä. On havaittu, että joillakin lääkkeillä on vaikutus sekä masennukseen että maniaan, ja niillä voidaan siis ehkäistä molempia mielialahäiriön muotoja. Tällaisia mielialaa tasaavia lääkkeitä ovat esimerkiksi litium ja valproaatti (Ergenyl Retard, Orfiril long).
Modernit antipsykootit, kuten Zyprexa, lievittävät masennusta ja maanisia oireita, ehkäisevät uusia sairastumiskausia ja tukevat muiden mielialaa tasaavien lääkkeiden vaikutusta.
Myös ECT-sähköhoito voi olla tehokas ja hellävarainen hoitomuoto.
Jos mielialahäiriö on esiintynyt kaksi tai kolme kertaa, suurin osa asiantuntijoista katsoo ennaltaehkäisevän pitkäaikaishoidon tarpeelliseksi. Hoito on elinikäinen ja monimutkainen, sillä se suunnitellaan sairauden vaiheen mukaan ja siihen tarvitaan yleensä useita lääkkeitä. Lääkkeillä voi olla erilaisia sivuvaikutuksia, joten hoidon aloittaminen saattaa vaatia erilaisia kokeiluja.
Terapiahoito, jossa opetellaan stressin ja konfliktien hallintaa sekä vahvistetaan itsetuntoa, on positiivista. Oman sairauden hoitoa varten on tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa sen luonteesta ja seurauksista.
