Kihti on äkillinen niveltulehdus. Se iskee yleensä öisin ja nimenomaan ukkovarpaaseen. Kihti aiheuttaa erittäin voimakasta kipua. Tulehdus paranee yleensä itsestään noin viikossa. Kihti aiheutuu virtsahapon kiteytymisestä nivelissä. Kihtiä esiintyy eniten keski-ikäisillä miehillä. Suomessa kihtiä sairastaa noin 30 000 henkilöä. Viime vuosina sairastuneiden määrä on ollut kasvussa elintapojen muutosten, nesteenpoistolääkkeiden sekä alkoholin lisääntyneen käytön takia.
Syyt
Kihti aiheutuu uraatti- eli virtsahappopitoisuuden lisääntymisestä elimistössä. Liika virtsahappo kiteytyy niveliin tai kudoksiin ja aiheuttaa tulehduksen. Kihtiä esiintyy eniten keski-ikäisillä miehillä. Kihti on miehillä yleisempi kuin naisilla, koska miehillä esiintyy veressä enemmän uraattia. Naisilla kihti on yleensä yhteydessä verenpainetaudin lääkehoitoon.
Kihti iskee yleensä öisin. Tämä johtuu nivelnesteeseen yön aikana sakkautuvista pienistä terävistä neulasista.
Kihdin synnylle altistavat:
- diureetit eli nesteenpoistolääkkeet
- lihavuus
- puriineja sisältävä ruoka (erityisesti sisäselimet, pikkukalat, broilerin nahka)
- alkoholi (erityisesti olut)
Perinnöllisillä tekijöillä voi myös olla vaikutus kihdin syntyyn.
Alkoholi ja runsaasti puriineja sisältävä ruoka ja tulehtuneen nivelen rasitus voivat aiheuttaa kihtikohtauksen. Tulehtunut nivel on arka, punainen ja sitä kuumottaa.
Kihdin oireet
- isovarpaan tyvinivelen niveltulehdus
- tulehdus ensin vain varpaan nivelessä, leviää myöhemmin esimerkiksi polvien ja nilkan niveliin sekä sorminiveliin
- kuume ja pahoinvointi
- kipu iskee öisin
- tulehdus laantuu itsestään muutamassa päivässä tai viimeistään viikossa
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kärsii kihdin oireista.
Kihdin toteaminen
Kihdin diagnosointi alkaa potilaan oireiden, ruokailutottumusten ja lääkehoidon selvittämisellä. Varmimmin kihti voidaan todeta nivelnesteestä otetusta näytteestä. Kihtiä ei aina voida todeta veren korkean virtsahapon perusteella. Vastaavasti vähäinen hapon määrä ei automaattisesti poissulje kihtiä. Vuosia kestänyt kihti voidaan puolestaan nähdä röntgenkuvista. Kihti voi myös olla jonkin sairauden, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnan aiheuttama.
Kihdin toteamiseksi tehtävät tutkimukset:
- Nivelnesteestä otetaan neulalla näyte, josta tutkitaan uraattikiteitä.
- Verikoe, josta tutkitaan virtsahapon määrää.
- Vuosia kestänyt kihti voidaan nähdä röntgenkuvalla.
- Selvitetään mahdolliset sairaudet (esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta).
Kihdin hoito
Hoidon tavoitteena on lievittää kipua ja turvotusta, sekä estää kihtikohtausten uusiutuminen. Lisäksi hoidolla pyritään ehkäisemään munuaisvaurioita ja pysyviä nivelmuutoksia. Kihtiä hoidetaan myös oikean ruokavalion avulla.
- Äkillistä niveltulehdusta hoidetaan levolla, jääpussilla ja tulehduskipulääkkeillä. Tulehtuneen nivelen sisään voidaan ruiskuttaa kortisonia. Kortisonikuuri voidaan ottaa myös suun kautta.
- Jos kihtikohtaukset ovat jatkuvia, hoitona käytetään veren virtsahapon määrää alentavaa lääkettä.
Kihdin ehkäisy
Ruokavaliolla on keskeinen asema kihdin hoidossa. Puriineja sisältävien ruokien runsasta syömistä tulisi välttää, sillä puriinit muuttuvat elimistössä virtsahapoksi ja lisäävät kihtikohtauksen riskiä. Runsasta alkoholin, etenkin oluen, käyttöä on syytä välttää, sillä se nostaa virtsahappopitoisuuden määrää veressä. Olut sisältää runsaasti puriineja. Kihtiä sairastavan kannattaa juoda runsaasti vettä tai laimeita mehuja, sillä runsas juominen edesauttaa virtsahapon erittymistä. Jos kihtipotilas kärsii munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta, sopivasta nesteen määrästä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Kihtiä sairastavan kannattaa suosia ruokavaliossaan hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, vähärasvaisia juustoja, rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähärasvaista lihaa ja lihatuotteita.
Vinkkejä kihtiä sairastavalle:
- Runsaasti puriineja sisältävien ruokien sekä alkoholin, etenkin oluen, välttäminen.
- Runsas veden juominen on tärkeää.
- Laihdutus on hyvä tapa hoitaa kihtiä.
