Verenpaine voi vaihdella vuorokauden eri aikoina ja sen tilapäinen kohoaminen on täysin normaalia. Pitkään jatkunut kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä ja aiheuttaa mm. valtimoiden vaurioitumista ja kovettumista. Kohonnut verenpaine voi myös johtaa aivohalvaukseen. Sekä kohonnut yläpaine (systolinen) että kohonnut alapaine (diastolinen) on merkittävä riskitekijä. Kohonnut verenpaine johtuu usein omista elintavoista, kuten liiallisesta istumisesta ja liikkumattomuudesta, ylipainosta ja tupakoinnista.
Yleistä verenpaineesta
Verenpaineella tarkoitetaan valtimoissa vallitsevaa painetta, joka syntyy, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Verenpaineen tilapäinen kohoaminen on normaalia. Sitä tapahtuu mm. jännittämisen ja liikkumisen seurauksena. Verenpaine koostuu sekä yläpaineesta (systolinen) että alapaineesta (diastolinen). Yläpaineella tarkoitetaan sydämen supistuksen aikana valtimon sisällä olevaa painetta ja alapaineella painetta sydänlihaksen lepovaiheessa.
Verenpaineen mittayksikkö on elohopeamillimetri eli mmHg. Verenpaineen mittauksessa mitataan aina valtimoverenpainetta. Normaali verenpaine on 120/80 mmHg tai sen alle, tyydyttävä verenpaine on 130−139/85−89 mmHg. Verenpaine on koholla, kun se on 140/90 mmHg tai sen yli. Kohonneen verenpaineen hoidossa tavoitteena on 140/85 mmHg tai sen alle.
Kohonneen verenpaineen aiheuttamat riskit
Miksi kohonnutta verenpainetta hoidetaan? Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä ja valtimoita ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Pitkään jatkuessaan se voi johtaa valtimotautiin, sydämen vajaatoimintaan, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Kohonneen verenpaineen lisäksi myös tietyt riskitekijät lisäävät merkittävästi edellä mainittuihin sairauksiin sairastumisen riskiä. Riskitekijöitä ovat mm. liiallinen istuminen ja liikkumattomuus, tupakointi, korkeat kolesteroliarvot sekä diabetes.
Kohonneen verenpaineen hoidossa tarkastellaan potilaan kokonaistilannetta ja otetaan huomioon mahdolliset riskitekijät. Hoito ei siis perustu pelkästään kohonneen verenpaineen hoitamiseen.
Ylä- ja alapaine
Alle 50-vuotiailla, etenkin naisilla, kohonnut alapaine (diastolinen) on merkittävä riskitekijä. 50−65-vuotiailla kohonnut ylä- ja alapaine ovat molemmat yhtä merkittäviä riskitekijöitä. Yli 65-vuotiailla kohonnut yläpaine (systolinen) on selkeästi merkittävä riskitekijä. Nykykäsityksen mukaan kohonnut yläpaine yhdessä iän, tupakoinnin, kohonneiden kolesteroliarvojen sekä diabeteksen kanssa aiheuttaa merkittävän riskitekijän.
Kohonneen verenpaineen syitä
90−95 % kohonneesta verenpaineesta on primaaria hypertensiota. Kohonnut verenpaine voi johtua mm. perinnöllisestä taipumuksesta, tupakoinnista, stressistä, liiallisesta alkoholin ja suolan käytöstä sekä ylipainosta.
Tietyt lääkkeet, kuten kortisoni, ehkäisypillerit sekä tulehduskipulääkkeet (NSAID) voivat myös aiheuttaa verenpaineen kohoamista. Sitä voi nostaa myös nikotiinin, kofeiinin, kokaiinin ja amfetamiinin käyttö.
Kohonnut verenpaine voi johtua myös joistakin sairauksista, kuten munuaissairauksista, munuaisvaltimoiden ahtautumisesta sekä hormonaalisista häiriöistä (primaarinen hyperaldosteronismi, Cushingin oireyhtymä, feokromosytooma). Näissä sairauksissa kohonnut verenpaine johtuu sairaudesta ja siksi sitä kutsutaan sekundaariseksi paineen kohoamiseksi.
Mitä kohonnut verenpaine aiheuttaa?
Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, munuaisia, aivoja ja valtimoita.
Kohonnut verenpaine aiheuttaa sydämen vasemman kammion paksunemisen. Sydänlihas jäykistyy ja veren virtaaminen eteisestä kammioon vaikeutuu, jolloin sydämen vasen eteinen venyy paineen vaikutuksesta. Tämä lisää sydämen toimintaa heikentävän eteisvärinän riskiä sekä kuoleman riskiä moninkertaisesti.
Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa munuaisissa nefroskleroosin, joka vahingoittaa pieniä munuaisvaltimoita. Virtsaan erittyy valkuaista ja munuaisten toiminta häiriintyy.
Veren paineen kohoaminen voi aiheuttaa aivohalvauksen. Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon veritulppa. Toiseksi yleisin syy aivohalvaukseen on sydämestä lähtöisin oleva verihyytymä. Noin 15 % aivohalvauksista johtuu aivovaltimon repeämisestä aiheutuvasta aivoverenvuodosta. Kohonnut verenpaine on yksi aivohalvauksen riskitekijöistä. Muita tekijöitä ovat mm. tupakointi ja kohonneet kolesteroliarvot.
Kohonneen verenpaineen hoito
Kohonneen verenpaineen hoidolla pyritään ehkäisemään erilaisiin vakaviin sairauksiin sairastumista. Hoidolla pyritään normalisoimaan kohonnut verenpaine sekä hoidetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Kohonneen verenpaineen hoito vähentää mm. aivohalvaukseen sairastumisen riskiä 30−40 prosentilla, sepelvaltimotaudin (sydäninfarktin) riskiä 20 prosentilla sekä sydämen vajaatoiminnan riskiä 20 prosentilla. Kohonneen verenpaineen hoito on elinikäistä ja vaatii elintapojen (esim. ruokailutottumusten) muuttamista.
Verenpainetta voidaan alentaa välttämällä ylipainoa, vähentämällä suolan ja alkoholin käyttöä sekä lisäämällä liikuntaa. Sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä voi vähentää lopettamalla tupakoinnin, vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen saantia, vähentämällä rasvan käyttöä sekä syömällä enemmän kalaa, hedelmiä ja vihanneksia. Terveellisillä elintavoilla verenpainetta voidaan alentaa merkittävästi.
Kohonneen verenpaineen lääkehoito
Verenpaineen lääkehoidolla alennetaan liian korkealle kohonnut verenpaine sopivalle tasolle. Lääkehoito aloitetaan nopeasti, jos verenpaine on hyvin korkea. Lievässä verenpaineen kohoamisessa elintapojen muutoksilla voidaan saada aikaan merkittävä muutos, jolloin lääkehoitoa ei tarvita.
Verenpainelääkkeitä on erilaisia. Yleisimpiä lääkkeitä ovat diureetit (nesteenpoistolääkkeet), beetasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat, ACE-estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat. Viime vuosina on havaittu, että kohonnut verenpaine ei laske normaalille tasolle yhtä lääkettä käyttämällä, vaan tarvitaan kahta tai jopa kolmea eri lääkettä. Lääkehoidon teho on parempi, kun kahta tai kolmea eri lääkettä otetaan pieninä annoksina, sen sijaan että yhtä lääkettä otettaisiin yksi suuri annos. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat myös lievempiä, kun lääkkeitä otetaan pieninä annoksina. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä. Sivuvaikutuksien takia potilas voi joutua kokeilemaan useita eri lääkkeitä ennen kuin potilaalle sopivin lääkitys löytyy.
Kohonneen verenpaineen hoito vie aikaa ja voi olla elinikäistä. Hoito ei myöskään onnistu pelkästään lääkityksellä, vaan elintapoja on myös muutettava.
