Kolesteroliarvojen valvominen on erityisen tärkeää ihmisille, jotka kuuluvat johonkin riskiryhmään. Korkeasta kolesterolista on vaaraa erityisesti esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista tai diabeteksesta kärsiville. Uudet ihannearvot ovat riskiryhmille entistä alemmat. Jos tavoitearvoa ei saavuteta tavallisella lääkehoidolla, saattaa olla tarpeellista nostaa statiiniannosta tai lisätä hoitoon kolesterolin imeytymistä estävä lääke.
Kolesteroli on välttämätöntä keholle
Keho tekee osan tarvitsemastaan kolesterolista itse lähinnä maksassa ja saa osan ruoasta. Kaikki kehon solut tarvitsevat kolesterolia, joka on rasva-aine eli lipidi. Varsinkin aivon normaaliin toimintaan vaaditaan kolesterolia. Kolesteroli on myös raaka-aine tiettyjen hormonien, kuten estrogeenin ja testosteronin, tuotannossa. Sitä tarvitaan lisäksi D-vitamiinin tuotannossa.
Suurin osa kehon kolesterolista muodostuu maksassa, josta se leviää veren mukana muualle ruumiiseen. Maksa myös muuttaa ylimääräistä kolesterolia sappihapoksi.
”Paha” ja ”hyvä” kolesteroli
Jotta kolesterolia voidaan kuljettaa kehon eri osiin, se täytyy ensin pakata, sillä se ei ole vesiliukoista. Pakkaamiseen käytettyjä aineita kutsutaan lipoproteiineiksi. Lipoproteiineja on erilaisia:
- VLDL (very low density lipoprotein) on lipoproteiineista suurin ja kuljettaa kehossa myös rasvaa. Kun VLDL pääsee verenkiertoon, se muuttuu jonkin ajan kuluttua LDL:ksi (low density lipoprotein). Jos LDL-molekyylejä on liikaa, ne voivat juuttua verisuonten seinämiin ja lopulta johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin.
- HDL (high density lipoprotein) on niin kutsuttua ”hyvää kolesterolia”. HDL toimii ikään kuin siivoajana ja vie kolesterolia takaisin maksaan. Hyvinvoinnin edistämiseksi HDL- ja LDL -tasojen pitäisi olla oikeassa tasapainossa. Veren liian alhainen HDL-pitoisuus voi olla yhtä vaarallista kuin liiallinen LDL:n määrä.
Kolesteroliarvot
Kohonneet kolesteroliarvot johtuvat yleensä perintötekijöistä ja elämäntavoista. Myös perinnöllinen sairaus familiaalinen hyperkolesterolemia voi aiheuttaa kolesterolitasojen nousua. Familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastaville kehittyy herkästi sydän- ja verisuonisairauksia. Tavallisesti kolesteroliarvojen nousua aiheuttavat kuitenkin lähinnä elämäntavat. Tupakointi, ylipaino ja stressi voivat nostaa veren rasva-arvoja (hyperlipidemia). Veren rasvojen, etenkin LDL-kolesterolin, nousu voi aiheuttaa verisuonten kalkkiutumista, jonka seurauksena verisuonet tukkiutuvat.
Tavoitearvot:
- LDL-pitoisuus alle 3,0 mmol/l
- HDL-pitoisuus yli 1,0 mmol/l (miehet)
- HDL-pitoisuus yli 1,2 mmol/l (naiset)
- Kokonaiskolesteroli (HDL+LDL) alle 5,0 mmol/l
Kolesteroliarvot mitataan verikokeesta, joka voidaan tehdä terveyskeskuksessa. Lääkärin on samalla myös arvioitava potilaan yleisterveys, sillä kolesteroliarvoja arvioitaessa muut sairaudet on myös otettava huomioon. Tutkimusten perusteella lääkäri tekee kokonaisarvion potilaan riskeistä sairastua sydän- tai verisuonitauteihin. Oma kolesteroli kannattaa selvittää lääkärin kanssa, jotta saa selville arvonsa ja sen, mihin toimenpiteisiin niiden parantamiseksi saattaa joutua ryhtymään.
Riskiryhmät
Diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastavien tulee kiinnittää erityisen tarkkaa huomiota kolesteroliarvoihinsa. Verisuonten kalkkiintumisesta ja/tai diabeteksesta kärsivillä on suurempi riski kärsiä myös kohonneesta kolesterolista ja siten myös esimerkiksi sydänkohtauksista. LDL-arvon tulisikin näistä riskitekijöistä kärsivillä olla alempi kuin muilla. Riskiryhmiin kuuluvilla LDL-pitoisuus saa olla korkeintaan 2,5 mmol/l. Euroopassa suositellaan vielä tätäkin alempaa arvoa (1,8 mmol/l).
Jos ei ole varma, kuuluuko riskiryhmään, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Korkean kolesterolin lääkehoito
Kolesteriarvojen tulee olla tasapainossa. Siksi yksilöllisten tarpeiden mukaan joudutaan joko nostamaan tai laskemaan kolesterolipitoisuuksia veressä. Jos korkeiden arvojen taustalta löytyy jokin sairaus, täytyy ensisijaisesti keskittyä sen hoitoon. Lääkehoito riippuu siitä, minkä tyyppisestä verirasva-arvojen epätasapainosta potilas kärsii.
Korkeiden rasva-arvojen hoidossa käytettävät lääkkeet
Rasva-arvojen säätelyyn käytetään monia erityyppisiä lääkkeitä. Näitä ovat:
- statiinit
- resiinit
- fibraatit
- kolesterolin imeytymistä estävät lääkkeet
Näitä käytetään, sillä ne voivat suojata sydän- ja verisuonitaudeilta. Lisäksi toisinaan käytetään myös luontaistuotteita, jotka sisältävät verirasvojen pitoisuuksia alentavia omega-3-rasvahappoja.
Statiinit
Statiinit auttavat estämään kolesterolin muodostusta maksassa ja johtavat varsinkin LDL-kolesterolin vähenemiseen. Statiinit ovat ensisijainen hoitokeino kohonneita rasva-arvoja vastaan, mutta ne voivat aiheuttaa myös sivuvaikutuksia ruuansulatuselimistössä tai toisinaan myös lihaksissa. Lihaksien hellyys, kivuliaisuus ja heikkous voivat johtua statiinien käytöstä. Sivuvaikutukset ovat sitä näkyvämpiä, mitä suurempi statiiniannos on.
Resiinit
Resiinit sitovat sappihappoja suolistossa. Ne voivat auttaa maksaa pilkkomaan enemmän kolesterolia estämällä kolesterolin pääsyä vereen. Tämä puolestaan vähentää LDL-kolesterolin määrää. Yleensä resiinejä käytetään yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Tutkimusten mukaan resiinit voivat myös vähentää verisuonten kalkkiutumista. Niiden sivuvaikutuksina voi esiintyä ummetusta ja pahoinvointia.
Fibraatit
Fibraatit voivat laskea kokonaiskolesteroliarvoja ja nostaa hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää. Fibraateilla on myönteisiä vaikutuksia verirasvojen ympäristölle. Myös fibraateilla voi olla sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia ja ripulia. Statiinien ja fibraattien yhteisvaikutus voi aiheuttaa lihaskipua.
Kolesterolin takaisinimeytymistä estävät lääkkeet
Kolesterolin takaisinimeytymistä estävät lääkkeet vaikuttavat estämällä kolesterolin imeytymistä suolistosta verenkiertoon. Toisinaan näitä lääkkeitä käytetään yhdessä toisten lääkkeiden kanssa ja toisinaan pelkästään. Muiden rasva-arvoja alentavien lääkkeiden tapaan nämäkin voivat aiheuttaa vatsavaivoja.
Lääkehoidon ja elämäntapamuutosten yhteisvaikutus
Lääkkeiden vaikutukset voivat olla hyvin yksilöllisiä. Tietyt lääkeaineet kuten statiinit ja fibraatit voivat myös aiheuttaa lihaskipuja. Sivuvaikutusten esiintyessä voi olla tarpeellista vaihtaa lääkitystä. Hoito riippuu niin kolesteroliarvojen tasosta kuin kokonaistilanteestakin. Lääkehoidon lisäksi on hyvin tärkeää panostaa myös elämäntapojen parantamiseen.
Kun tavoitearvot tuntuvat mahdottomilta
Toisinaan voi olla hyvin vaikeaa saavuttaa tavoiteltu kolesterolitaso elämäntapamuutoksista ja lääkityksestä huolimatta. Jos riskiryhmään kuuluva ei saavuta 2,5 mmol/l pitoisuutta (tai alemmaksi asetettua tavoitetta), täytyy lisätoimenpiteistä keskustella lääkärin kanssa.
Mahdollisia toimenpiteitä:
- Statiiniannoksen nosto voi alentaa LDL-kolesteroliarvoa noin 10 prosentilla. Sivuvaikutuksena lihaskivut saattavat lisääntyä.
- Statiinilääkitykseen voi lisätä kolesterolin imeytymistä estäviä lääkkeitä. LDL-kolesteroliarvo voi tällöin laskea noin 25 prosentilla. Tämän hoitomuodon sivuvaikutukset ovat yleensä lievät.
Elämäntapojen vaikutus
Perinnöllisten tekijöiden lisäksi elämäntavoilla on suuri vaikutus kolesteroliarvoihin. Alkoholin käyttö, stressi ja tupakoiminen eivät aiheuta vain korkeata kolesterolia vaan myös sydän- ja verisuonitauteja. Lääkehoidon lisäksi omaa kolesterolitasapainoa voikin parantaa paljon elämäntapoja muuttamalla.
Alkoholin suurkulutuksella on todettu olevan yhteys ylipainoon ja korkeisiin kolesteroliarvoihin. Tupakointi vaikuttaa kolesterolipitoisuuksiin suorasti ja epäsuorasti, eikä pelkästään lisää verisuonien seinämiin juuttuvan LDL:n määrää vaan myös laskee tarpeellisen HDL-kolesterolin pitoisuutta. Tupakanpolton lopettaminen onkin tärkeimpiä kolesteroliarvoja parantavia toimenpiteitä.
Elämäntapojen muutokset ovat hyvän olon perusta. Muutoksia voivat olla esimerkiksi:
- Ruokailutottumusten parantaminen syömällä terveellisempää ruokaa. Kannattaa valita vihanneksia, papuja, juureksia, hedelmiä, marjoja ja kuitupitoista ruokaa sekä kalaa ja vähärasvaista lihaa.
- Liikuntatottumusten parantaminen. Hyvä ruokavalio yhdessä liikunnan kanssa voi myös auttaa painon pudottamisessa, mikä puolestaan laskee korkeiden rasva-arvojen riskiä vielä lisää. Säännöllinen liikunta nostaa myös hyvän HDL-kolesterolin määrää, kohottaa yleiskuntoa ja laskee sydän- ja verisuonitautien riskiä.
- Tupakoinnin lopettaminen, mihin saa apua netin kautta tai terveydenhuollosta.
Omia kolesteroliarvojaan kannattaa seurata, sillä kohonneiden arvojen hoitaminen ajoissa ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamaa kuolleisuutta. On erityisen tärkeää tietää, kuuluuko johonkin riskiryhmään. Omia tavoitearvojaan tulee kysyä lääkäriltä. Samalla kannattaa miettiä, voiko elämäntapojaan parantaa esimerkiksi vähentämällä alkoholinkulutusta ja tupakointia tai aloittamalla liikuntaharrastuksen. Elämäntapamuutoksien ja lääkehoidon yhteisvaikutuksella kolesteroliarvot saa tasapainoon ja elämänlaatu paranee.
