Kutina

Kutina saattaa johtua jostakin ihotaudista, mutta tässä artikkelissa käsitellään sellaista yleistä kutinaa, joka ei johdu ihosairauksista.

Kutinan oireet

Tavallisen kutinan yhteydessä ei esiinny luomimaisia ihomuutoksia, mutta iho voi näyttää revenneeltä tai siihen voi ilmestyä haavoja. Haavat voivat toisinaan olla niin syviä, että ne jättävät parantuessaan iholle arven. Erityisen vaikeissa tapauksissa arpimaisia muutoksia voi esiintyä revenneissä kohdissa. Pitkään jatkuneissa tapauksissa voi muodostua myös vakavia raapimisesta johtuvia kyhmyjä, joita kutsutaan myös nimellä prurigo nodularis. Toisinaan kova kutina on rajoittunut pelkästään toisen käden alapuoleen tai tiettyyn selän osaan.

Kutinan syitä

Kutina voi johtua monista syistä ja sen aiheuttajaa ei usein tutkimuksista huolimatta saada selville. Ihon ominaisuus kuivua ja muuttua kutiavaksi eroaa suuresti eri ihmisten välillä. Talvisin kuiva iho kutiaa, kuten myös vanhojen ihmisten iho ja liian usein kylvyssä tai suihkussa käyvien iho. Jalkojen takaosan kutina johtuu lähes aina kuivumisesta. Toisinaan stressi voi aiheuttaa kutinaa. 

Kutinan syitä selvitettäessä tehdään yleensä laboratoriotestejä, jotta voidaan varmistaa, ettei kutinaa aiheuta jokin sisäelinsairaus, kuten tietyt aineenvaihdunnan tai munuaisten sairaudet. Myös useat lääkkeet ja muut hoitomuodot voivat aiheuttaa kutinaa. Tietty nokkosihottuman (utikaria) lievä muoto ilmenee pelkästään kutinana ja iho-oireita esiintyy vain, kun ihoa raapii. Käden alapuolen intensiivinen kutina nähdään eräänlaisena auringon aiheuttamana vauriona, mutta se voi selän tietyn alueen kutinan tavoin johtua myös jonkinlaisesta hermovauriosta. Usein tutkimukset päättyvät siihen, että kutinalle ei löydetä vaarallista tai vakavaa syytä ja tyydytään löytämään mahdollisimman toimiva hoitomuoto.

Kutinan kesto

Kutina voi toisinaan kestää pitkiäkin aikoja ja jatkua vuosien ajan.

Hoito

Perushoitona on liiallisen kylpemisen ja suihkussa käymisen välttäminen. Saippuaa ei tule käyttää joka kerta, kun peseytyy. On tärkeää käyttää pehmentäviä voiteita säännöllisesti ja päivittäin. Myös kutinaa ehkäiseviä ja lievittäviä voiteita saatetaan suositella. Hikoilua ja kireitä, lämpimiä vaatteita tulee myös välttää. Kutinaa lievittävät lääkkeet kuten antihistamiinit, jotka auttavat esimerkiksi nokkosihottumaan, eivät auta yleiseen kutinaan. Ne antihistamiinit, joilla on myös väsyttävä vaikutus, voivat kuitenkin toisinaan auttaa jonkin verran. Vaikeaa yleistä kutinaa, joka johtuu esimerkiksi veri- tai munuaissairaudesta, voidaan hoitaa lääkkeellisellä UVB-valohoidolla.

Jos kutinaa esiintyy vain rajatulla alueella, voidaan käyttää hyväksi uutta metodia kutaanista hermostimulaatiota (CFS). Myös transkutaanista hermostimulaatiota ja akupunktiota on toisinaan kokeiltu ristiriitaisin tuloksin.