Levottomat jalat – oireet ja hoito

Levottomat jalat -oireyhtymä (RLS) on krooninen sairaus, josta kärsii noin 5–15% väestöstä. Suurin osa näistä on naisia. RLS vaikeuttaa nukahtamista, joka taas aiheuttaa väsymystä päivällä. Nykyisin oireyhtymään on olemassa hoitokeinoja – sekä lääkityksen että elintapamuutoksien muodossa. 

Levottomat jalat on hyvin oireyhtymää kuvaava termi, koska siihen kuuluu pakonomainen tarve liikuttaa jalkoja. Jaloissa tuntuu joko kipua tai epämiellyttävää tunnetta, joka pakottaa liikkumaan. 

Levottomat jalat – oireet

RLS:n oireita on monesti kuvailtu pistelevänä, kuumottavana, puuduttavana, polttavana sekä joskus tuskallisen kipeänäkin tunteena jaloissa. Ongelmat ilmaantuvat ihmisen ollessa pitkään paikallaan, esimerkiksi televisiota katsellessa tai sängyssä maatessa.

Levottomat jalat -oireyhtymä hankaloittaa nukahtamista. Oireita voi lievittää liikkumalla, kuten venyttelemällä, hieromalla lihaksia tai nousemalla ylös. Nukahdettuaan ihminen saattaa nytkähdellä tai potkia. Useimmiten RLS diagnosoidaan keski-iässä, mutta oireiden voi huomata tulleen jo myöhäisessä nuoruusiässä tai jopa aiemmin. Levottomien jalkojen toteamiseksi ei ole testiä, mutta potilaan kerrottua sairaushistoriansa lääkärille tämä pystyy toteamaan oireyhtymän. On tärkeää kertoa unihäiriöistä ja siitä, jos muut perheenjäsenet sairastavat oireyhtymää. 

Kaksi RLS:n muotoa

RLS on ensisijainen, mikäli perimmäistä syytä ei tiedetä. Tämä liittyy yleensä perhehistoriaan ja alkaa jo nuoruusiässä. 

Toissijaisen RLS:n syy tiedetään. Yleensä syy löytyy matalista rauta-arvoista, raskaudesta, B-vitamiinin puutoksesta tai munuaisten vajaatoiminnasta. 

Levottomat jalat – hoito

Jos RLS on toissijainen, voi oireita lievittää raudalla, B12-vitamiinilla, foolihapolla ja magnesiumilla. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa ennen lisäravinteiden käytön aloittamista. 

Lääkehoito

Tutkimalla on saatu tietää, että levottomat jalat -oireyhtymällä on yhteys keskushermoston välittäjäaineeseen dopamiiniin, jolla on tärkeitä tehtäviä niin aivoissa kuin keskushermostossakin. Dopamiini toimii viestinviejänä aivojen keskusten ja hermojen välillä. Dopamiinia tarvitaan, jotta saataisiin impulssit kulkemaan perille ja näin ollen pystyttäisiin hallitsemaan kehon lihaksia.

Dopamiinin tiedetään olevan tärkeä välittäjäaine lihasten hallinnan kannalta. Tiedämme myös, että dopamiinin toiminta passivoituu iltaa kohti. On pystytty osoittamaan, että lääkkeet, jotka lisäävät dopamiinin tuotantoa, ovat tehokkaita. Yleisin käytetty lääke tänä päivänä on Sifrol (pramipeksoli). 

Aiemmin levottomien jalkojen ei ajateltu olevan niin hankala sairaus eikä sitä hoidettu. Oireyhtymän tutkimisessa epäonnistuttiin monta kertaa, mutta nyt se on pystytty diagnosoimaan ja potilaiden elämää on saatu helpotettua. Onneksi kuitenkin RLS johtuu vain harvoin jostakin vakavammasta sairaudesta.