Närästys

Närästys ja happamat röyhtäisyt voivat olla ikävä vaiva. Närästys voi olla mahakatarrin oire, mutta se voi vaivata myös stressin yhteydessä ja raskausaikana.

Suurimmalla osalla ihmisistä on kokemusta happamista röyhtäisyistä ja närästyksestä. Vaiva on yleensä vaaraton, mutta silti epämiellyttävä: siksi närästystä kannattaakin hoitaa.

Mahakatarri ja närästys

Vaikka närästys tunnetaan omana erillisenä lääketieteellisenä tilanaan, sitä esiintyy usein mahakatarrin (dyspepsian) yhteydessä. Mahakatarria käytetään yleisnimityksenä ylävatsan vaivoille. Se on kuitenkin oikeastaan harhaanjohtava, sillä katarri viittaa tulehdukseen, joita kyseiset vaivat harvoin ovat. Mahakatarri-nimitystä kuitenkin käytetään yhdessä sen lääketieteellisen nimen dyspepsian kanssa ja sen nähdään olevan yhteydessä myös ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS).

Mahakatarrin aiheuttajan toteaminen on usein hankalaa ja syytä selvitetään yleensä sulkemalla pois mahdollisia aiheuttajia yksi kerrallaan. Tietyt seikat voivat laukaista tai pahentaa mahakatarria ja niiden välttäminen voi olla paikallaan.

Mahakatarrin mahdollisia aiheuttajia ovat:

• Stressi
• Kofeiini
• Savukkeet
• Alkoholi
• Epäsäännölliset ruokailutottumukset
• Mausteinen ruoka
• Rasvainen ruoka
• Savustettu ruoka
• Paistettu ruoka
• Eräät lääkeaineet

Minkään yllä luetelluista seikoista ei ole tieteellisesti todistettu aiheuttavan yksinään mahakatarria. Herkkyys eri riskitekijöille onkin henkilökohtaista. Mahakatarrin taustalla voi olla myös monien riskitekijöiden yhdistelmä.

Syömistä nopeasti seuraava kylläisyyden tunne, jatkuva näläntunne ja pahoinvointi ovat tyypillisiä mahakatarrin oireita. Muita oireita ovat herkästi reagoiva ja turvonnut vatsa, kivut ja epämiellyttävä tunne ylävatsassa, närästys sekä happamat röyhtäisyt (refluksi). 

Närästys (refluksi)

Närästyksessä mahan sisältöä nousee takaisin ruokatorveen aiheuttaen polttelevan tunteen rinnassa sekä happamia röyhtäisyjä. 

Vaikka närästys on suhteellisen vaaraton vaiva, se voi useista tuntua hyvin epämiellyttävältä ja aiheuttaa myös yskimistä erityisesti yöaikaan. Närästyksen aiheuttama epämiellyttävä tunne voi jatkua lyhyestä hetkestä useisiin tunteihin ja vaiva voi pahentua, jos syöt jotain tai käyt pitkäksesi. Kuka tahansa voi kärsiä närästyksestä ja vaikka se yleensä onkin vaaratonta, jossain tapauksissa on syytä ottaa yhteys lääkäriin.

Mene lääkäriin, jos

• et ole raskaana ja olet kärsinyt närästyksestä ja happamista röyhtäisyistä päivittäin yli kolmen viikon ajan.
• yskit yöllä ja sinulla on astmaattisia hengitysvaikeuksia.
• nieleminen on vaikeaa tai oksennat.
• nieleminen sattuu.
• ulosteesi on mustaa (syynä voi olla verenvuoto ruokatorvessa).
• laihdut ja tunnet itsesi väsyneeksi ilman selvää syytä.
• olet jo iäkkäämpi ja tunnet kipua rinnassa. Sydänvaivat ja närästys saattavat muistuttaa toisiaan.

Lääkäri voi tutkia närästykseen liittyvän mahdollisen sairauden ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystyksessä (gastroskopiassa). Tämä on aiheellista vain, jos närästyksestä kärsitään usein tai jos se vaatii säännöllistä lääkitystä. Useimmiten närästystä voi hoitaa itsenäisesti apteekista ilman reseptiä saatavilla närästyslääkkeillä ja itsehoidolla.

Närästys ja raskaus

Raskauden aikaiset hormonit vaikuttavat kehoon monella tapaa. Niin kohdun seinämä kuin mahalaukkukin löystyvät ja venyvät raskausaikana helpommin samalla kun ruokatorven ja vatsalaukun välisen sulkijalihaksen jäntevyys vähenee. Mahahappoa pääsee tällöin ylös ruokatorveen aiheuttaen närästystä. Raskauden jälkipuoliskolla kohtu voi myös painaa mahalaukkua. Närästys raskausaikana on yleensä vaaraton vaiva, mutta silti epämiellyttävää ja hankalaa. Toiset eivät kärsi närästyksestä ollenkaan, mutta toisia se voi vaivata päivittäin. Siksi vaivojen hoitaminen tai niiden lieventäminen voi rauhoittaa mieltä.

Osa närästyslääkkeistä sisältää alumiinia. Sitruunahappoa sisältävät mehut voivat yhdessä närästyslääkkeen kanssa nautittuna lisätä elimistöön joutuvan alumiinin määrää. Siksi närästyslääkkeen sisältämät aineet kannattaa käydä huolellisesti läpi ennen niiden käytön aloittamista ja asia kannattaa varmistaa vielä myös omalta neuvolaterveydenhoitajalta. Kaikista muistakin lääkkeistä olisi hyvä keskustella neuvolahenkilökunnan kanssa ennen niiden käyttöä raskauden aikana.

Närästyksen hoito

Tilapäistä närästystä ja happamia röyhtäisyjä voi hoitaa markkinoilta löytyvillä ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Lääkkeet lieventävät oireita yleensä nopeasti. Ota yhteys lääkäriin, jos vaiva jatkuu pitkään tai on vaikea. Tällöin närästyksen syy on aiheellista selvittää, jotta sitä voitaisiin hoitaa oikein.

Itsehoitolääkkeiden lisäksi närästystä voi hoitaa ja oireita lievittää ja ehkäistä myös omin keinoin.

Närästyksen ja happamien röyhtäisyjen hoitokeinoja

Olit raskaana tai et, sinun ei tarvitse antaa närästyksen vaikuttaa elämääsi. Närästyksen ja happamien röyhtäisyjen sivuoireena voi olla pahanhajuinen hengitys. Saatat myös vältellä sosiaalisia tilanteita, kuten illallisia, koska tiedät vaivan iskevän juuri silloin.

Närästystä voi hoitaa ja lisäksi oireiden ehkäisemiseksi voi tehdä paljon myös itse. Merkitse ylös, milloin ja millaisissa tilanteissa närästys alkaa vaivata. Näin voit selvittää, aiheuttaako närästyksen yleensä mausteinen ruoka, liiallinen kahvinjuonti, stressi vai ehkäpä kirpeät juomat.

Jos poltat, juot alkoholia tai olet ylipainoinen voi tupakanpolton lopettaminen, alkoholinkäytön vähentäminen ja painon pudottaminen auttaa yleisen terveydentilan paranemisen lisäksi myös närästykseen ja happamiin röyhtäisyihin.