Pälvikaljuus (Alopecia areata)

Pälvikaljuus on melko tavallinen sairaus, jota ilmenee kaikenikäisillä. 80 % tapauksista ilmaantuu 5 ja 40 ikävuoden välillä.  Taudille on ominaista, että hiustenlähtö saa aikaan täysin kaljuja alueita päänahkaan. Hiuksettomien alueiden läpimitta voi vaihdella muutamista senteistä useisiin senttimetreihin. Läiskiä voi olla yksi tai useampia.

Joissakin tapauksissa hiustenlähtö voi olla merkittävää: jopa kulmakarvat, silmäripset ja muu ihon karvoitus voivat lähteä. Iho kaljuilla alueilla on normaali, täysin sileä ja pehmeä, ilman merkkejä punoituksesta tai muusta ärsytyksestä.

Sairauden syyt

Taudin suoranainen syy on tuntematon. Pälvikaljuuden katsotaan olevan autoimmuunisairaus, mikä tarkoittaa, että keho alkaa puolustautua omia kudoksiaan, tässä tapauksessa karvatuppia, vastaan, jonka seurauksena hiukset putoavat ja menevät lepovaiheeseen, ennen kuin uusia hiuksia alkaa muodostua. Lepovaihe kestää yleensä 6-12 kuukautta, joskus pidempään. Henkilöt jotka sairastavat pälvikaljuutta, ovat yleensä muuten täysin terveitä, eikä mitään kattavia laboratoriotutkimuksia yleensä tarvita. Myös suvussa saattaa esiintyä vastaavia tapauksia.

Stressitekijöillä uskotaan olevan vaikutusta sairauden puhkeamiseen. Pääsääntöisesti on niin, että taudin laukaisee jokin erityinen, vakavampi tapahtuma, vaikka myös muilla psykologisilla tekijöillä voi olla osuutta sairastumiseen.

Taudin kehitys

Useimmiten hiukset kasvavat takaisin 6-12 kuukauden sisällä, mutta se voi joskus viedä pidempään. Yksittäisten tapausten etenemistä on mahdotonta arvioida etukäteen. Se, että yksittäiset läiskät ovat pysyneet pitkään samankokoisina, on yleensä myönteinen merkki ja ne paranevat yleensä. Sairaus voi kuitenkin palata uudelleen myöhemmin elämässä.

Epätyypillisemmissä tapauksissa voi uusien kaljujen alueiden ilmaantuminen jatkua. Henkilöille, joilla on taipumusta atopiaan, kuten astmaan, heinänuhaan tai taiveihottumaan, voi kehittyä vaikeammin hoidettavaa ja laajempaa pälvikaljuutta, erityisesti jos se alkaa ennen puberteettia.

Hoito

Täytyy pitää mielessä, että karvatupet eivät vahingoitu lopullisesti, vaan ainoastaan siirtyvät lepovaiheeseen.  Ei ole olemassa tehokasta tapaa saada karvatupet pois lepotilasta ja alkaa kasvattamaan uusia karvoja. Vuosien kuluessa on testattu vitamiini- ja mineraalivalmisteita, patenttilääkkeitä ja erikoishiusvesiä, mutta ne ovat osoittautuneet tehottomiksi. Mitään dokumentoitua tietoa laserhoitojen tehosta ei myöskään ole saatu. Kortisoni edistää hiusten kasvua, mitä hyödynnetään, kun läiskiä hoidetaan paikallisesti vahvoilla kortisonivalmisteilla. Tulokset ovat hyvin vaihtelevia.

Ulkomailla on saatu hyviä tuloksia hoitamalla paljaita alueita ihottuman hoitoon kehitetyillä kemikaaleilla.  Menetelmä ei ole aivan helppo käyttää ja tämän vuoksi se ei ole yleistynyt meillä. On tärkeää, ettei vaikeasta sairaudesta kärsivän taakkaa lisätä entisestään antamalla vääriä toiveita sairauden etenemisestä ja hoidosta.