Perioraalidermiitti

Taudin kliininen kuva

Pääasiallisesti tautia esiintyy naisilla ja se ilmenee ihon punoituksena suun ja leuan, joskus myös poskien alueella. Iholla voi olla myös pieniä näppyjä. Joskus tauti voi pahentua juuri hieman ennen kuukautisten alkua.

Taudin syyt

1960-luvulla tauti yleistyi, mutta syitä siihen ei tiedetä. Ehkäisypillereilläkään ei ole ollut vaikutusta asiaan, vaikka sitä aluksi epäiltiin. Tauti ei ole myöskään allergiaa. Taudin taustalla on todennäköisesti häiriöt talirauhasen toiminnassa. Pitkäkestoinen vahvan kortisonivoiteen käyttö kasvojen iholla voi myös edesauttaa taudin puhkeamista.

Pahentavat tekijät

Monet tautiin sairastuneista ovat vaaleaihoisia, joiden iho on muutoinkin herkästi ärtyvää, esimerkiksi auringonvalon, kuuman juoman, viinin tai voimakkaasti maustetun ruoan yhteydessä. Myös ilmastotekijät, kuten kova kylmyys tai lämpö ja sauna voivat pahentaa taudin tilaa. Psyykkisillä tekijöilläkin voi olla vaikutusta. Kaikenlaisen kosmetiikan (meikki, voiteet) käyttöä iholla tulisi välttää, sillä nekin voivat pahentaa tai jopa aiheuttaa oireita.

Hoito

Tauti on yleensä vaikeasti hoidettavissa. Hoitamattomana tauti voi olla useiden vuosien vaiva. Kortisonivoiteet yleensä vain pahentavat tilannetta ja niiden käyttöä tulisikin välttää. Esimerkiksi ihoa viilentävistä voiteista voi olla taudin hillitsemisessä apua. Liian voimakkaat valmisteet voivat kuitenkin pahentaa oireita.

Parhaita tuloksia taudin hoidossa on saatu tetrasykliinitableteilla. Niitä tulisi käyttää pitkään, yleensä ainakin 6-12 viikkoa, taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi.