Schlatterin polvi tulee monesti liian nopeasti kasvaville nuorille polvien ylikuormituksen yhteydessä. Polveen sattuu ja se turpoaa. Schlatterin polvea tavataan yleensä 8–15-vuotiailla.
Schlatterin polvi, jota kutsutaan myös Schlatterin taudiksi tai Osgood-Schlatterin taudiksi, on nimetty lääkäreiden Carl B. Schlatterin ja Robert Osgoodin mukaan. Taudissa polviin sattuu ja ne voivat tulehtua. Tautia tavataan enemmän pojilla ja kaikkein yleisintä se on urheilijoilla. Schlatterin tauti on vaaraton ja paranee yleensä itsestään.
Schlatterin polven aiheuttajat
Kipu kohdistuu polveen polvilumpion alapuolelle, sääriluun kyhmyyn. Kyhmy tulehtuu ylikuormituksessa ja tulehdus aiheuttaa kipua liikkuessa ja kyhmyä painettaessa.
Oireet
Polven alapuolella oleva turvonnut kyhmy on yksi yhteinen piirre kaikilla Schlatterin polvesta kärsivillä. Tauti huomataan, kun sairastunut valittaa polvikipua ja polven alueen herkkyyttä. Esimerkiksi hyppiminen ja juokseminen, joskus jopa portaiden kävely, voi aiheuttaa kipua. Vaikka polveen sattuu liikkuessa, ei tauti ole vaarallinen eikä liikkumista tarvitse välttää.
Mikäli olet aikuinen ja podet näitä oireita, voit kärsiä polvilumpion tai polvilumpion jänteen kiputiloista. Jos kipu tulee yllättäen, saattaa kyseessä olla polvilumpion murtuma.
Hoito
Vältä sellaista toimintaa, joka aiheuttaa kipua. Hakeudu fysioterapiaan. Polvisiteet ovat suositeltavia liikunnan aikana. Muita ennaltaehkäiseviä konsteja ovat polven teippaaminen, venyttely ja alueen viilennys 10–15 minuutin ajan harjoittelun jälkeen.
Jos kivut ovat suuret eikä mikään auta, on mahdollista, että jänteeseen on muodostunut pieni luunpala, joka voidaan poistaa kirurgisesti. Leikkauksella saadaan aikaan hyviä tuloksia. Useimmat Schlatterin polvesta kärsivät eivät hakeudu hoitoon, koska oireet katoavat itsestään. On kuitenkin olemassa muita vakavia sairauksia, joiden oireet ovat samankaltaisia. Siksi on tärkeää saada oikea diagnoosi lääkäriltä tai ortopedilta.
