Epätavallinen väsymys yhdistettynä kuumeeseen ja nivelkipuun ovat SLE:n oireita. Tautiin liittyy kuitenkin monia muitakin oireita, joita on vaikea diagnosoida. On olemassa hoitovaihtoehtoja, jotka hillitsevät taudin aktiivisuutta. Taudissa immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksiaan vastaan.
SLE on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka kuuluu reumasairauksien ryhmään. Se on autoimmuunisairaus, jossa kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää kehon elimiä vastaan ja vahingoittaa kudoksia. Nivelissä, ihossa, veressä ja munuaisissa on usein tulehduksia, mutta tauti voi vaikuttaa myös hermostoon, keuhkoihin ja sydämeen.
SLE on yleisempää naisilla. Noin 90 % sairastuneista on naisia.
Miksi tautia esiintyy?
Toistaiseksi kysymykseen ei ole saatu vastausta. Perinnölliset tekijät saattavat olla syy, sillä joka kymmenennellä sairautta löytyy suvusta. Jotkin lääkkeet voivat lisätä sairastumisen riskiä ja jopa auringon säteilyllä, tulehduksilla ja tupakoinnilla on negatiivinen vaikutus. Koska 90 % sairastuneista on naisia, uskotaan, että naissukupuolihormoni lisäisi riskiä.
Tulehduksia eri ruumiinosissa
SLE voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja usein tautia luullaankin joksikin toiseksi sairaudeksi. Joillakin potilailla on lievää pahaa oloa, kun taas jotkut voivat todella huonosti. Olo vaihtelee henkilöittäin. Taudissa on pahenemisvaiheita sekä myös niitä kausia, jolloin olo tuntuu melkeinpä terveeltä.
Vaikka oireet vaihtelevat, on olemassa joitakin yleisiä oireita, jotka esiintyvät lähes aina. Niihin kuuluvat epätavallinen väsymys, kuume ja laihtuminen. Monilla ihmisillä voi esiintyä myös nivelkipua. Tulehdus voi esiintyä missä tahansa. Yhtenä päivänä kädet saattavat olla kipeät ja seuraavana päivänä kipu löytyy polvesta. On yleistä, että tulehdukset sijaitsevat yhdellä puolen kehoa. Jopa iho voi kärsiä taudista. Useille ilmaantuu punaista nenään ja poskiin ulottuvaa ihottumaa.
SLE voi vaikuttaa moniin eri ruumiinosiin. Edellä mainittujen lisäksi tulehdusta voi olla myös sisäelimissä, kuten munuaisissa, hermostossa, keuhkoissa tai sydämessä. SLE:stä kärsivät voivat sairastaa myös anemiaa.
SLE:n toteaminen
Monet SLE:n oireet voivat liittyä useisiin sairauksiin. Siksi SLE:n toteaminen voi kestää jonkun aikaa. Keskimäärin toteaminen kestää neljä vuotta. On olemassa 11 kohtaa, jotka sopivat tautiin ja ainakin neljän niistä on täytyttävä, jotta SLE voidaan todeta.
Ei ole olemassa verikoetta taudin toteamiseksi, mutta verinäytteistä voidaan nähdä verenkuva, josta taas huomataan tulehdus. Voidaan myös ottaa verikoe SLE:n vasta-aineiden varalta. Jopa röntgen, virtsanäyte ja perusteellinen lääkärintarkastus kuuluvat taudin toteamiseen.
Jos lääkäri epäilee SLE:tä, potilas saa yleensä lähetteen reumalääkärille, joka tekee tarkan arvion tilanteesta.
Hoito
SLE:hen ei ole parannuskeinoa. Hoidoilla lievitetään oireita. Hoidon tavoitteena on taudin aktiivisuuden estäminen ja komplikaatioiden minimointi.
Tautiin annetaan yleensä tulehduskipulääkkeitä. Malarialääkkeitä käytetään ennaltaehkäisevästi pahenemiskohtausten uusiutumisen estämiseksi. Pienellä annoksella kortisonia voidaan estää tulehdukset. Pahenemisvaiheissa elintärkeät elimet saattavat tulehtua, jolloin joudutaan turvautumaan sairaalahoitoon. Yleensä silloin kortisonia annetaan suurina annoksina.
Viime aikoina autoimmuunisairauksien hoidossa on alettu käyttämään myös biologisia lääkkeitä. Niillä estetään taudin aktiivisuutta eli immuunijärjestelmän hyökkäyksiä kehon omia kudoksia vastaan.
Ajateltavaa
- Estrogeenihoito voi pahentaa SLE:n oireita. Siksi e-pillereitä ja muita estrogeenivalmisteita ei tule käyttää, jos sairastaa SLE:tä.
- Useimmat taudista kärsivät naiset voivat tulla raskaaksi, mutta olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa ennen raskauden yrittämistä.
- SLE lisää osteoporoosin riskiä. Jopa kortisonihoito voi heikentää luita.
- Taudista kärsivien tulee välttää auringonvaloa ja solariumia ja muistaa käyttää aurinkovoidetta kesäisin.
- Tupakointia tulee välttää.
- SLE-potilailla on sekä pahenemisvaiheita että parempia kausia, jolloin potilas tuntee olonsa lähes terveeksi. Monet elävät normaalia elämää sairaudestaan huolimatta.
