Monet voivat tietämättään kärsiä uniapneasta. Sen tietää myös Lia, joka kärsii taudista ja nukahti rattiin. Hänellä oli kuitenkin onnea.
Kesti monta vuotta, ennen kuin Lia Eriksson Hedberg, 69, sai apua uniapneaansa. Hänen tuntemansa väsymys oli jäänyt tärkeämpien asioiden taustalle, sillä hän huolehti syöpään sairastuneesta miehestään, joka menehtyi vuosi diagnoosin jälkeen.
– Ensin ajattelin, että väsymys johtui vain vaihdevuosista. Se, kun mieheni sairastui ja myöhemmin menehtyi, oli raskasta aikaa. On helppo syyttää yhtä sun toista.
Kun väsymys ei lähtenytkään pois, Lia vaihtoi stressittömämpään työhön ja vähensi jopa työaikaansa, mutta sekään ei auttanut. Verenpaine pysyi edelleen korkealla.
– Koska olin leski ja asuin yksin, en voinut tietää kuorsaavani. Lopulta kysyin lääkäriltäni apnean mahdollisuudesta. Pienen mietinnän jälkeen sain lähetteen tarkempiin tutkimuksiin.
Unitutkimuksessa selvisi varmuudella, että Lialla oli vakava uniapnea; tunnin aikana noin 33 hengityskatkosta. Samalla kun Lia odotti apneaa vähentävän CPAP-laitteen vuokralle saamista, hän jatkoi normaalia elämää.
Nukahti rattiin
Lia oli matkalla mökilleen, kun hän yhtäkkiä ajoi noin 100 kilometrin tuntivauhdilla päin keskikaidetta.
– Autoni heitti voltin ja meni aivan romuksi. Muistan toivoneeni, että auto päätyisi oikeinpäin, jotta pääsisin ulos autosta. Kun ajattelin soittaa hätäpuhelimeen, näin ambulanssin ja ajattelin – sehän oli nopeaa. Tajusin, että minulla oli onnea! Ambulanssi oli juuri vienyt jonkun sairaalaan, kun ambulanssikuski näki onnettomuuspaikan ja kykeni sen vuoksi auttamaan Lian nopeasti sairaalaan.
– Olin yön yli sairaalassa ja sain erittäin ammattimaista kohtelua. Shokin vuoksi ymmärsin vasta muutama päivä myöhemmin selvinneeni auto-onnettomuudesta seitsemällä tikillä kyynärvarressa.
Lia ei osannut vastata, miten onnettomuus oli päässyt käymään, mutta nukahtaminen rattiin on todennäköinen syy. Onnettomuuden jälkeen Lia kertoi asiasta myös lääkärille, jonka oli aiemmin tavannut. Liasta tuntui tärkeältä jakaa tietoa uniapneasta ja sen riskeistä.
– En halua kenenkään muun joutuvan kokemaan uniapnean takia samaa kuin minä, sillä kaikilla ei ehkä ole samanlaista tuuria kuin minulla.
Nykyisin Lia käyttää CPAP-laitetta, sillä hänen kuntonsa vaatii sitä. Ei ole ollut ihan helppoa tottua laitteeseen iltaisin, mutta ei ole muutakaan vaihtoehtoa, hän sanoo.
– Haluan elää ja voida hyvin: silloin tekee sen mikä on pakko!
Lian vinkit
Pyydä puolisoasi tarkistamaan kuorsaatko tai onko sinulla hengityskatkoksia.
- Jos epäilet kärsiväsi uniapneasta, pyydä lähetettä unitutkimukseen.
- Laihduta. Jos on ylipainoinen, laihduttaminen on ehkä tärkein askel uniapnean vähentämisessä ja ehkäisyssä.
- Vältä alkoholia. Alkoholi rentouttaa nielun lihaksia, mikä tekee nielusta normaalia ahtaamman. Alkoholi voi sen vuoksi sekä aiheuttaa että pahentaa kuorsaamista.
- Lopeta tupakointi. Tupakoitsijoilla on useammin ahtaampi nenä ja nielu, mikä johtuu turvonneista limakalvoista ja lisääntyneestä liman erityksestä.
- Opettele nukkumaan kyljellään. Niin kuorsaus kuin hengityskatkoksetkin pahenevat usein selällään maatessa.
- Pidä hengitystiet auki. Nenän kautta hengittäminen nukkuessa on parempi vaihtoehto kuin suun kautta hengittäminen. Kaupoista ja apteekeista voi ostaa pehmeän muovikiskon, mikä helpottaa hengittämistä nenän kautta. Kuorsauslaastari on toinen vaihtoehto pitämään hengitystiet auki nenässä. Suun kautta hengittämistä voi jopa yrittää estää laittamalla ihoystävällistä teippiä pystysuoraan huulien päälle.
Uniapnea – kansantauti
Noin 150 000 suomalaista kärsii uniapneasta. On todennäköistä, että on myös useita, jotka eivät tiedä sairastavansa apneaa. Uniapnea voi johtaa vakaviin liitännäissairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin, kohtauksiin, diabetekseen ja masennukseen. Uniapneaa sairastava on yhtä suuri riski liikenteessä kuin rattijuopot. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että uniapneaa sairastavalla on seitsemän kertaa korkeampi riski joutua liikenneonnettomuuteen kuin terveellä.
Faktaa uniapneasta
Uniapnea tarkoittaa unen aikana esiintyviä tahattomia hengityskatkoksia ja usein lisäksi myös voimakasta kuorsausta, mikä johtuu hengitysteiden väliaikaisesta sulkeutumisesta. CPAP-hoito on tehokkain hoitomuoto keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa. CPAP-varustus painaa ilmaa maskin läpi ja avaa sillä tavoin hengitysteitä.
Varoitusmerkkejä
- nukahtamisherkkyys silloin, kun ei ole aktiivinen
- pitkäkestoinen ”epänormaali” väsymys
- jaksoittainen heräily keskellä yötä, useat vessassa käynnit, painajaiset, yöhikoilu
- päänsärky, keskittymisvaikeudet ja ärtymys
Lähteet: wwwsomnapne.se, www.apneforeningen.se, www.uniapnea.fi