Tämän päivän mittapuun mukaan kaikki yli 65-vuotiaat mielletään ikääntyneiksi. Eläkeiän pitäisi olla nautinnollista aikaa jokaiselle iäkkäälle kansalaiselle, mutta ikäluokan kasvavaksi ongelmaksi on muodostunut masennus. Yli 30 prosentilla 85 vuoden iän ylittäneistä ilmenee masennusta.
– Masennus on tasaisesti kasvava ongelma vanhusten keskuudessa ja joka kolmas 85–90-vuotias vanhus on masentunut. Tilanne alkaa vaikuttaa epätoivoiselta, sanoo Yngve Gustafson, työlleen omistautunut tutkija ja lääkäri, jonka intohimona on taata parempi terveys- ja sosiaalihuolto vanhuksille.
Vanhusten puutostilojen välttäminen
– Vanhusten masennusta voi ehkäistä riittävällä ruoan saannilla, fyysisellä aktiivisuudella sekä välttämättä sosiaalista eristäytymistä. Näin kertoo Yngve Gustafson, Uumajassa toimiva professori ja konsultti. Hän on kattavan monitieteisen EU-tutkimushankkeen, GERDA Botnian, johtoryhmän jäsen. Yngve Gustafson on hankkeen puitteissa tukinut vanhusten masennusta. Hänen päätelmänsä ovat huolestuttavia.
- Terveydenhuollossa tunnistetaan masennuksesta kärsivistä ikääntyneistä vain kuusi kymmenestä.
- Ikäryhmässä 85+ masentuneita on täydet 30 prosenttia.
- Lääkkeet tai terapia toimivat vanhuksilla harvoin. Hoitoja saavista yli puolet on niistä huolimatta masentuneita.
- Ikävuosien 85 ja 90 välillä masentuneiden määrä tuplaantuu toisella 30 prosentilla.
- Vanhusten masennus lisää kuoleman riskiä enemmän kuin syöpä ja sydänsairaudet.
Koska terveydenhuolto ei yleensä huomaa iäkkäiden masennusta, mahdollisia masennustapauksia tulisi ryhtyä seulomaan, sanoo Yngve Gustafson. On olemassa lomakkeita, joiden lyhyet kyllä/ei-kysymykset ovat tehokkaita ja hyviä keinoja tunnistaa masennus.
– Vanhukset etsivät usein jotain muuta syytä ja sanovat, että he eivät ole masentuneita. Masennus lamaannuttaa: siksi onkin tärkeää löytää masennuksesta kärsivät ja löytää heille toimiva hoitomuoto. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä suuremmaksi meidän yksilölliset eroavaisuutemme kasvavat. Siksi onkin todella tärkeää tarjota yksilöllistä hoitoa eikä kohdella kaikkia tasapäisesti, Yngve huomauttaa.
Ei yksinkertaisia ratkaisuja
Miksi niin monet vanhukset masentuvat?
– Ei ole olemassa helppoja ja yksinkertaisia vastauksia, ja me tiedämme loppujen lopuksi hyvin vähän masennukseen johtavista syistä, vastaa Yngve Gustafson. Muutamia listalta löytyviä syitä ovat aliravitsemus, puolison ja ystävien menetys, fyysiset sairaudet sekä dementia. Aivohalvaus ja ns. hiljainen aivoinfarkti ovat myös merkittäviä syitä masennukseen. Lisäksi uniapnea ja keuhkoahtaumatauti voivat johtaa masennukseen.
– Mitä tulee masennuksen ja dementian väliseen suhteeseen, emme tiedä kumpi on kana ja kumpi muna, sanoo Yngve Gustafson. Voiko hoitamaton masennus lisätä vanhusten dementian riskiä? Tai voiko hoitamaton masennus dementiapotilailla nopeuttaa dementian kehittymistä? Lääkitys on toinen suuri ongelma-alue. Tietoa siitä, mitkä lääkkeet aiheuttavat masennusta vanhuksilla, on huonosti saatavilla. Suositut lääkkeet, kuten beetasalpaajat, sydänlääkkeet ja tulehduskipulääkkeet (kuten Nurofen ja Voltaren), ovat vain muutamia esimerkkejä pitkältä listalta.
Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat yleisiä
Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat vanhuksilla yleisiä. Yleisimmät syyt sivuvaikutuksiin ovat suuret annostukset, sopimattomat lääkkeet ja vaaralliset lääkeyhdistelmät. Yngve Gustafson käynnisti geriatrisen psykiatrian toiminnan Uumajassa. Hän on 35-vuotisella lääkärin urallaan nähnyt, kuinka vanhuksia syrjitään julkisessa terveydenhuollossa. Hänen päätelmistään nousee esiin suuri määrä muutostarpeita.
– Terveimmät potilaat saavat hoitoa nopeimmin. Vanhukset ovat useimmiten sairaimpia ja saavat hoitoa viimeiseksi. Pitkäaikaisesti masentuneet syrjäytetään usein hoitopiirin ulkopuolelle ja iäkkäät naishenkilöt sijoittuvat aivan hoitojonon hännille. Terveydenhuoltoa ei ole suunniteltu potilaiden tarpeisiin, vaan lääkärien lähtökohtiin sopivaksi.
Faktoja: Masennus
- Masennus on kansantauti.
- Masennus on yksi merkittävimmistä sairauksista.
- Noin viisi prosenttia väestöstä kärsii tällä hetkellä masennuksesta.
- Ikäryhmässä 85+ jopa 30 prosenttia kärsii masennuksesta.
- 25 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia kaikista naisista kärsii ainakin kerran elämässään jonkinasteisesta masennuksesta, joka vaatii hoitoa.
- Terveydenhuolto tunnistaa vain kuusi kymmenestä masentuneesta vanhuksesta.
- Lääkkeet eivät näytä toimivan yhtään sen paremmin vaikean kuin lievänkään masennuksen hoidossa.
- Yli 85-vuotiailla masennuslääkkeet toimivat vain harvoin.
- CBT (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja IPT (ihmissuhdeterapia) ovat osoittaneet hieman vahvempia hoitotuloksia kuin psykodynaaminen terapia.
- GERDA-hankkeen tutkimus osoittaa, että lääkkeet ja CBT parantavat masennusta yli 85-vuotiailla potilailla vain harvoin.
