Silmän veritulppa voi aiheuttaa äkillistä huonoa ja sumuista näköä toisessa silmässä. Oireet voivat esiintyä aamulla heti heräämisen jälkeen tai äkillisesti keskellä päivää.
Silmän veritulpat voivat johtua esimerkiksi korkeasta verenpaineesta, veren korkeista rasva-arvoista tai tupakoinnista. Veritulppatapaukset voivat olla vaarattomia ja selvitä itsestään tai ne voivat aiheuttaa hoitoa ja seurausta vaativia kompikaatioita.
Miten silmän veritulppa muodostuu?
Silmä on monimutkainen elin, josta löytyy niin laskimoita kuin valtimoitakin. Silmän veritulppa muodostuu, kun verta verkkokalvolta kuljettavat laskimot tukkeutuvat ja veri ei pääse lähtemään verkkokalvolta. Verta kertyy, mikä aiheuttaa silmään näköä haittaavan paineen ja verenvuotoa. Oireista kärsivän kannattaa hankkiutua tutkimuksiin nopeasti, jotta tilanne voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Oireina voi esiintyä silmän sokeutumista, suttuista näköä tai tunnetta, että näkökentässä on jokin este. Tunne on samankaltainen kuin silloin, kun silmään joutuu hiekanjyvä tai hius. Oireet voivat ilmetä nukkumisen jälkeen tai hereillä ollessa. Hereillä ongelman voi huomata vähitellen pahenevan. Näköongelmien ilmetessä kannattaa aina ottaa yhteyttä lääkäriin.
Silmän veritulppia on kahta tyyppiä
Verkkokalvoon liittyy valtimo ja keskuslaskimo. Laskimo taas jakautuu useaan pienempään laskimoon. Veritulppa voi ilmetä isossa laskimossa tai jossakin pienemmistä laskimoista. Pienemmissä laskimoissa tulppia esiintyy kolme kertaa todennäköisemmin.
Tavallisesti pienempien laskimoiden tukokset ovat vaarattomampia kuin ison laskimon tukokset. Veritulppien vakavuus voi kuitenkin vaihdella tapauskohtaisesti laskimon koosta riippumatta ja on tärkeä hakeutua lääkäriin oireiden ilmetessä. Veritulpat silmissä voivat pahimmissa tapauksissa johtaa sokeuteen ja usein myös muihin vakaviin komplikaatioihin.
Keltaisen täplän turpoaminen
Silmän veritulppa voi myös vaikuttaa keltaiseen täplään eli makulaan, joka on silmän verkkokalvolla sijaitseva, tarkasta näöstä huolehtiva alue. Veritulppa voi johtaa makulaödeemaksi kutsuttuun makulan turpoamiseen. Makuulaödeema rasittaa verkkokalvoa ja huonontaa näköä, lukemista ja yksityiskohtien erottamista. Makulaödeema ei kuitenkaan itsessään johda sokeuteen.
Makulaödeeman oireiden yhteydessä on tärkeää ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan ja selvittää oireiden syyt.
Riskitekijät ja hoito
Silmän veritulpan tavallisimpia syitä on korkea verenpaine. Kohonneen verenpaineen matalammaksi saaminen on muutenkin hyväksi terveydelle.
Korkean verenpaineen ohella verisuonten kalkkiintuminen voi olla veritulpille altistava riskitekijä. Diabeetikoilla tulppien riski on myös tavallista suurempi. Myös erilaiset silmäsairaudet kuten glaukooma tai makulaödeema voivat altistaa veritulpille.
Monet riskitekijöistä liittyvät ikään ja potilaat ovatkin yleensä yli 60-vuotiaita. Kaikenikäiset voivat kuitenkin kärsiä silmän veritulpasta.
Verkkokalvon keskuslaskimotukokseen ei aikaisemmin ollut hoitoa, mutta pienempien laskimoiden tukoksia on hoidettu lasermenetelmällä (fotokoagulaatio). Viime vuosina on kehitetty kaksi uutta hoitomuotoa. Ensimmäisessä silmään ruiskutetaan lääkeainetta, joka sisältää verisuonten kasvamista ehkäiseviä vasta-ainefragmentteja (anti-VEGF). Toisessa hoitomuodossa silmään asetetaan riisijyvän kokoinen kappale, joka vähitellen vapauttaa silmään kortisonia. Ensimmäisellä menetelmällä saa todennäköisemmin nopeasti parempia tuloksia.
Käytettävä hoitomuoto riippuu veritulpan vakavuudesta ja siitä seuraavien ongelmien todennäköisyydestä. Veritulppaa silmässä ei voi pakottaa liukenemaan vaan se liukenee itsestään. Se voi kuitenkin ennen hajoamistaan olla jo aiheuttanut pysyviä vaurioita silmään.
Voiko silmän veritulppia ehkäistä?
Kaikilla voi esiintyä tukoksia silmän laskimoissa. Elämäntavat kuitenkin vaikuttavat niiden muodostumisen riskiin, joten omia mahdollisuuksiaan voi parantaa tapojaan muuttamalla.
Liikunta ja hyvä ruokavalio auttavat pitämään verenpaineen sopivan matalana ja välttämään diabetesta. Matala verenpaine ja se, ettei sairasta diabetesta taas alentavat veritulppien todennäköisyyttä. Niitä voi esiintyä hyvistä elintavoista huolimatta, mutta riskit ovat pienemmät.
Silmän veritulpasta kärsineen näkö palautuu useimmiten muutamassa kuukaudessa tai vuodessa, mutta noin 15–20 prosentilla näkö huononee veritulpan takia vähitellen. Siksi on tärkeää välttää riskitekijöitä mahdollisimman paljon ja hakea apua näön ongelmiin.
