Influenssan, vilustumisen ja koronavirus COVID-19:n välillä on joitain eroja, vaikka niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Koska koronaviruksesta on nyt tullut useita mutaatioita, näemme aivastelun kaltaisten oireiden olevan yleisempiä kuin pandemian alkaessa.
Koronavirus ei ole vain yksi virus vaan suuri joukko viruksia, joiden muutamat muodot, kuten SARS ja MERS ja 2019-nCoV (COVID-19), siirtyvät myös eläinten ja ihmisten välillä. Koronavirus aiheuttaa hengitystieoireita, kuten hengitysvaikeuksia, kurkkukipua, yskää ja kuumetta. Raportoiduissa kuolemantapauksissa potilailla on yleensä ollut jokin toinen vakava perussairaus.
Influenssa leviää joka vuosi talvella ja monet joutuvat vuodelepoon korkean kuumeen ja huonovointisuuden vuoksi. Lue, mitä voit tehdä välttääksesi influenssan ja miten lievität oireita, jos sairastut.
Keuhkokuumeeseen eli pneumoniaan sairastuu vuosittain noin prosentti Ruotsin aikuisväestöstä ja noin 20-40 prosenttia heistä tarvitsee sairaalahoitoa. Kuka tahansa voi sairastua, mutta se on yleisempää pienten lasten ja vanhusten keskuudessa. Keuhkokuumetta hoidetaan yleensä antibiooteilla, mutta sitä voidaan jossain määrin ehkäistä pneumokokkirokotteella. Taudin aiheuttaa useimmiten virus- tai bakteeri-infektio, esimerkiksi pneumokokkibakteeri. Keuhkokuume voi myös olla tavallisen vilustumisen tai influenssan jälkitauti ja kehittyä vakavaksi sairaudeksi.
Tyypillistä vyöruusun, herpes zosterin, oireille on, että ne alkavat polttavana kipuna ja toispuoleisena ihottumana kehossa. Vyöruusua kutsuttiin ennen aikaan helvetintuleksi, joka kuvaa tautia paremmin.
Kuumetta ei pidä mieltää sairaustilaksi, vaan pikemminkin merkkinä siitä, että keho puolustautuu infektiota vastaan. On edelleen epäselvää, onko kuumeesta sen haittojen lisäksi myös hyötyä.
Esimerkiksi vilustumisen yhteydessä kurkkukipu ja nielemisvaikeudet ovat tavallisia. Kurkkukipu paranee usein itsestään, mutta voi olla mukava lievittää oireita.
